Eduskuntavaaliohjelmani 2007

OIKEUDENMUKAISUUDEN, HYVINVOINNIN JA KANSANVALLAN PUOLESTA!

Kannatan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kaikille. En hyväksy peruspalveluiden tietoista heikentämistä, sillä Suomi on elänyt jo pitkään nousukautta ja valtion talous on ollut jo vuosia ylijäämäinen.

Julkinen terveydenhuolto voidaan nostaa ahdingosta vain lisärahalla. Valtionapuja on korotettava ja ne on ohjattava kunnissa oikeaan paikkaan käyttämällä ns. korvamerkintää. Henkilöstömitoitussuosituksista on tehtävä julkisellakin sektorilla työantajaa velvoittavia eli hoitohenkilökunnan määrää on lisättävä. Kyse niin kunnissa kuin eduskunnassakin on arvovalinnoista. Ihminen on asetettava aina etusijalle.

Erityisesti on panostettava vanhuspalveluihin, omaishoitoon, vammaispalveluihin, veteraanien etuuksiin ja asemaan kunniakansalaisina sekä ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon, kuten erilaisiin seulontoihin. Liikunnan ja terveellisen ruoan merkitystä on korostettava myös päätöksenteossa, ei kuitenkaan käyttämällä ”keppiä”, vaan ”porkkanaa”.

Mahdolliset veronkevennykset tulee suunnata pieni- ja keskituloisille, eikä suurituloisille kuten nyt on tehty. Varallisuusvero on palautettava, eikä pääomatulojen verotusta tule alentaa, sillä todellinen vauraus syntyy vain työnteolla. Myöskään suurituloisimpien palkkaverotusta ei tule alentaa, sillä samat tahot, joilla on suuret palkkatulot, saavat yleensä myös pääomatuloja, joiden vero on 28 %. Varallisuusvero tulee palauttaa.

Ruoan arvonlisäveroa on laskettava 12 prosenttiin, sillä se olisi tasapuolinen veronalennus, joka lisäisi kuitenkin suhteellisesti eniten juuri pienituloisten ostovoimaa. Alkoholiverotusta voidaan nostaa, mutta siinä tapauksessa viranomaisten resursseja valvoa pimeän viinan mahdollisesti kasvavaa kauppaa, on vastaavasti lisättävä. Vainajan asunto on poistettava perintöveron piiristä ja perintöveron alarajaa on nostettava nykyisestä 3400 eurosta jonkin verran. Kokonaan perintöveroa ei tule kuitenkaan poistaa, sillä se suosisi niitä, joilla on jo valmiiksi huomattavasti pääomia.

Polttonesteiden verotus on muutettava maailman markkinahintojen mukaan muuttuvaksi, sillä pitkien etäisyyksien maassa kohoava polttoaineen hinta nostaa hintatasoa yleisemminkin. Eläkeläisten verotusta on ehdottomasti kevennettävä. Pelkän kansaneläkkeen varassa oleville on suunnattava 20 euron kuukausittainen veroton toimeentulolisä, kansaneläke on myönnettävä nykyistä useammalle ja indeksikorotusten laskennassa on painotettava enemmän yleistä ansiotason nousua hintatason nousun sijaan.

Kuntaliitoksilla ei saada aikaan automaattisia säästöjä, sillä tehokkuus ei ole käytännössä riippuvainen kunnan koosta. Perussuomalaiset eivät kannatakaan hallituksen käynnistämää kunta- ja palvelurakenneuudistusta, jossa kuntakokoa yritetään käytännössä paisuttaa. Koska kuntakoon kasvattaminen ei takaa automaattisesti muuta kuin lähidemokratian heikkenemisen, on uudistuksen piilotavoitteena karsia palveluita tai vastaavasti nostaa kuntaverotusta ja saada sitä kautta aikaan ”säästöjä”.

Kun kunnat asetetaan keinotekoiseen kilpailuun keskenänsä, johtaa se siihen, että palvelut tulevat laskemaan käytännössä vähintään sille tasolle, jolla ne ovat tällä hetkellä heikoimmissa kunnissa. Kun tähän yhdistetään verokilpailu, on todennäköistä, että palvelut heikkenevät vielä siitäkin.

Kuntien tasapäistämisajattelu johtaa lopulta siihen, että kansalaisia aletaan entistä enemmän arvioida tehokkuuden perusteella. Kuntaliitokset eivät vähentäisi byrokratiaa, vaan päinvastoin lisäisivät byrokratian valtaa, mistä EU on hyvä esimerkki. Palveluiden ja lähidemokratian turvaamisen kannalta ensisijaista on kuntien välinen yhteistyö. Kuntaliitoksista on aina järjestettävä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys.

Suomi on koko jäsenyytensä ajan ollut nettomaksaja eli olemme maksaneet EU:lle enemmän kuin olemme EU:sta saaneet. Nyt maksamme jo yli 600 miljoonaa euroa enemmän kuin saamme. Hintatasokin on monelta osin vain noussut euron myötä.

Pahinta EU:ssa on ollut oman päätöksentekovaltamme kaventuminen, mitä on lisännyt ns. vanhojen puolueiden mallioppilaskäyttäytyminen. Suomalaisten painoarvo EU-päätöksenteossa on n. prosentin luokkaa.

Koko Suomen EU-jäsenyyden ajan tuloerot ovat Suomessa kasvaneet rajusti verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Osansa tässä on juuri EU:n ja Euroopan keskuspankin ajamalla markkinakeskeisellä politiikalla, joka suosii pääomapiirejä ja yksityistämistä.

EU:n perustuslaki lisäisi isojen EU-maiden valtaa, tekisi EU:sta oikeushenkilön ja synnyttäisi EU:lle jopa oman presidentin. Perustuslaki tekisi siis EU:sta liittovaltion, joka kuitenkaan ei voi käytännössä koskaan olla demokraattinen eli kansanvaltainen, vaan vain byrokraattinen ja epädemokraattinen, sillä liittovaltio ei tunne käsitettä kansa. Suomen eduskunta ratifioi EU:n kuolleen perustuslain, vaikka eduskunnalla ei ole Suomen perustuslain mukaan oikeutta siirtää valtaa itseltään eteenpäin ilman kansanäänestystä. Perustuslakimme mukaan nimittäin valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos Ranskassa ja Hollannissa jo kertaalleen hylätty EU-perustuslaki yritetään herättää uudestaan henkiin, on siitä, hyväksyvätkö vai hylkäävätkö suomalaiset EU:n perustuslain, järjestettävä maassamme neuvoa-antava kansanäänestys.

Suomen on ajettava EU:ssa kansallista etuamme ja pyrittävä pitämään EU mahdollisimman löyhänä valtioiden välisenä liittona. Mikäli tämä ei yhdessä muiden maiden EU-kriittisten voimien kanssa onnistu, on Suomen tulevaisuudessa irtauduttava unionista. Unionin tai sen rahaliiton ulkopuolisilla mailla, kuten Islannilla, Norjalla, Ruotsilla ja Tankalla sekä Sveitsillä menee paremmin kuin Suomella.

Täyttämättömät poliisivirat on täytettävä, jotta ihmisten turvallisuus maassamme kyetään takaamaan asuinpaikasta riippumatta. Rikosuhrin asemaa on parannettava ja rikostutkinnassa tulee erityisesti panostaa talousrikollisuuden sekä huumausainerikollisuuden torjuntaan. Toistuvasti omaisuus- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneet on tuomittava ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Samaan aikaan vapautuville vangeille on luotava edellytykset normaaliin elämään kiinnipääsemiseksi.

Syyttäjälaitoksen resursseja on lisättävä niin, ettei oikeuslaitos joutuisi resurssiensa perusteella seulomaan, mitkä jutut otetaan käsittelyyn ja mitkä ei. Myöskään käsittelyaikojen ei saisi venyä kohtuuttomiksi, kuten tällä hetkellä. Kansalaisten on lisäksi saatava viranomaisilta nykyistä yksityiskohtaisempia ja ymmärrettävämpiä perusteluita sille, mihin seikkoihin ja lainkohtiin oikeusistuimen tekemä päätös perustuu ja millä tavoin asianosaisten asiassa esittäneet seikat ovat tulleet päätöksessä huomioiduiksi.

Liian moni nuori ohjataan peruskoulun jälkeen suoraan lukioon ja sieltä vuosien korkeakouluputkeen, jonka läpikäyminen ei takaa enää työpaikkaa ja toimeentuloa. Siksi ammattikoulutusta olisikin lisättävä ja sen tasoa nostettava. Maahanmuutto ei ole ratkaisu tulevaisuuden mahdolliseen työvoimapulaan, sillä kasvavan maahanmuuton seurauksena työttömyys- ja pätkätyöt vain lisääntyisivät ja vähemmän koulutettujen työntekijöidenkin palkkataso laskisi, kun työvoiman tarjontaa lisättäisiin puuttumatta jo olemassa olevaan työvoiman tarjonnan väärään painopisteeseen. Maahanmuutossa on muutenkin noudatettava periaatetta ”maassa maan tavalla”.

Opintotukeen tulee saada 15 %:n tasokorotus ja se olisi kytkettävä koulutuspolitiikan kokonaisuudistukseen. Jos uudistusta ei saada nopeasti aikaiseksi, on opintotukea mielestämme kuitenkin korotettava, sillä ketään ei tule pakottaa elämään velaksi.

”Opiskeleville perheille” on suunnattava erityiskorotus opintotukeen ja työssäkäyville perheille on palautettava ns. lapsivähennys verotukseen. Koulutuksen uudelleensuuntaaminen ja kokoaikaiset työpaikat ovat kuitenkin paras tapa mahdollistaa syntyvyyden nousu.

Peruskoulujen tuntikehysresursseja voitaisiin siirtää tärkeämpiin aineisiin tekemällä ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi. Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista myös lukioissa, sillä jatko-opinnoissa ja työelämässä on ruotsin kielen sijaan hallittava entistä paremmin englantia.

Lähi- ja kyläkoulujen massalakkauttamisten seurauksena erityisopetusta on alettu tarvita entistä enemmän. Yhtenä syynä ovat suuret luokkakoot ja isojen koulujen ongelmat, jotka poikkeavat pienkoulujen ongelmista. Lähikoulut edustavat kestävää kehitystä, monimuotoisuutta, yksilöllistä opetusta yhteisöllisessä ilmapiirissä sekä myös alueiden elinvoimaisuutta, enkä siksi hyväksy peruskoululaitoksen keskittämistä isoihin yksikköihin.

7. Hyvä työllisyys ja laaja hyvinvointi toistensa edellytykset

Tehtyjen työtuntien määrä on maassamme vähentynyt. Pätkä- ja osa-aikatöistä on tullut Suomessa arkipäivää, samoin yhteiskunnan tukia nauttivan teollisuuden irtisanomisista, jotka onnistuvat Suomessa liian helposti. Poliittisen päätöksenteon piirissä oleva julkinen sektori on kunnostautunut pätkätöiden ketjuttamisessa ja näyttänyt näin huonoa esimerkkiä koko yhteiskunnalle. Pätkätöiden tietoiseen ketjuttamiseen on puututtava nykyistä tiukemmin.

Uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä pieniin ja keskisuuriin palvelualan yrityksiin. Jotta työvoimavaltaiset yritykset voisivat jatkossakin kasvaa ja lisätä työllisyyttä sekä yleistä hyvinvointia, tulee työnantajamaksut ja arvonlisävero porrastaa liikevaihdon mukaan kasvaviksi. Lisäksi yritysten sukupolvenvaihdoksia on helpotettava, suuntaamalla perintöveroon liittyviä helpotuksia yrittäjille. Joustava korkotukilaina ja valtion takuu auttaisivat myös säilyttämään työpaikat sukupolvenvaihdoksissa.

Keskitettyjä Tupo-ratkaisuja en kannata varauksettomasti, sillä ne eivät ole periaatteessa hillinneet inflaatiota, koska taloudellinen tuotto, joka tuottavilla aloilla olisi ilman tupo-ratkaisuja nostattanut palkkoja, ei ole kadonnut mihinkään, vaan mennyt suoraan osakkeenomistajille osinkojen muodossa. Investoinnit ovat olleet niukkoja. On aika palata liittokierroksiin tai prosenttikorotusten sijaan euromääräisiin korotuksiin, jolloin palkkakuopassa olevia aloja voitaisiin nostaa kuopasta. Käsite ”tuottavuus” on määriteltävä modernissa maailmassa uudella tavalla. Tuottavuus on muutakin kuin materiaa. Jos ay-liike on jatkossakin materian vanki, on se samalla pääoman renki, joka ei aja kunnolla yhdenkään jäsenensä etua, vaan kykenee vain ns. ”nahkapäätöksiin”.

Pitkäaikaistyöttömien saaminen takaisin työelämään tarvittaessa velvoitetyöllistämisen kautta on tärkeää. Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla eläville työttömille olisi palautettava esim. 500 euron ansio-oikeus, mikä mahdollistaisi lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottamisen työttömälle. Työpaikat on pyrittävä luomaan sinne, missä työvoimaa on, ja siksi pidänkin vääränsuuntaisina toimenpiteitä, joilla väestöä kannustetaan muuttamaan kasvukeskuksiin.

8. Energia, ympäristö ja liikenneyhteydet

Tulevaisuuden kohtuuhintainen ja ympäristöystävällinen energiansaanti turvataan paitsi lisäämällä biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, kehittämällä ja ottamalla käyttöön myös jo olemassa olevia energiaa säästäviä tekniikoita, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Kannatan lisäksi monipuolista energiantuontia, jolloin emme ole riippuvaisia yhdestä toimijasta. En sulje pois ydinvoiman lisärakentamista, vaan pidän sitä yhtenä vaihtoehtona. En näe ydinvoimaa kuitenkaan ensisijaisena tai ongelmattomana keinona turvata ympäristöystävällinen energiansaanti. Suomessa tulee panostaa myös jätteiden hyödyntämiseen kehittämällä jätteenpolttolaitoksia.

Pidän maaperän ja vesistöjen puhdistus- ja suojelutoimenpiteitä ja kannatan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa periaatetta ”saastuttaja maksaa”. Joukkoliikennettä on tuettava myös Pohjois-Suomessa, sillä liikenteenpäästöistä valtaosa aiheutuu yksityisautoilusta. Siksi myös uusien autojen verotusta tulee laskea, jotta autokantamme uudistuisi ympäristöystävällisempään suuntaan. Autoilusta kerättävät verot on käytettävä kokonaisuudessaan teiden kunnossapitoon. Ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulee suunnata teidemme käytöstä aiheutuvia maksuja.

Kannatan kestävän kehityksen periaatteita noudattavaa omavaraista maataloutta, jossa tiloja ei tahallisesti paisuteta teollisuudeksi ja jossa elintarvikkeiden raaka-aineet pyritään tuottamaan mahdollisimman lähellä. Vuoden 2007 lopussa päättyvää Etelä-Suomen 141-tukikautta on ehdottomasti jatkettava. En hyväksy sitä, että suomalaiset poliitikot antavat tahallaan periksi ja mielistelevät sekä myötäilevät EU:ta maatalouskysymyksissä. Pitkällä tähtäyksellä tukipolitiikaa olisi muutettava niin, että ensimmäisiltä 30-40 hehtaarilta viljelijä saisi enemmän tukea ja otettaisiin käyttöön 100 000 euron tilakohtainen tukikatto. Kestävä kehitys, laatu ja puhtaus ovat asioita, joilla tulee olemaan tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli maataloudessa. Tämä on tiedostettava jo nyt.

10. Pakolaispolitiikka kuntoon ja kehitysavusta kriisiapuun

Suomen tulee kantaa vastuunsa maailman kriisien hoidosta ja ottaa vastaan resurssiensa puitteissa myös pakolaisia. Siksi Suomen tulisikin pikakäännyttää perusteettomat turvapaikanhakijat, jotta varat säästyisivät todellisten pakolaisten auttamiseen, eivätkä asenteet pakolaisia kohtaan jyrkentyisi turhaan. Jo yksistään vuonna 2005 vastaanottokeskuksistamme katosi 1300 turvapaikanhakijaa.

Kehitysapumäärärahoja ei tule nostaa, sillä ratkaisut maailman rakenteellisiin ongelmiin eivät löydy suomalaisten kukkarosta. Rahoillamme pidetään valitettavasti samalla yllä kansainvälisen politiikan nykytilaa ja pönkitetään kansaansa sortavien hallitusten asemaa.

11. Yhtenäinen kansa ja itsenäinen asevelvollisuusarmeija

Jos jotakin tapahtuisi, suomalaisten tulee aina puolustaa maatansa itse. Perussuomalaisten mielestä Nato-jäsenyys ei ehkäisisi turvallisuusuhkien syntyä, vaan päinvastoin saattaisi luoda niitä. Siksi olisi lyhytnäköistä ajaa alas oma asevelvollisuusarmeijamme, jolla puolustuspoliittisena ratkaisuna on takanaan kansan vahva kannatus ja jonka ylläpitäminen ei olisi taloudellisesti mahdollista Nato-jäsenyyden vallitessa.

Suomessa tulee harjoittaa sellaista yhteiskuntapolitiikkaa, jotta suomalaiset kokevat jatkossakin isänmaamme puolustamisen arvoiseksi.

LINKKI PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMAAN 2007, JOSTA KIRJOITIN VALTAOSAN TOIMIESSANI OHJELMATYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJANA JA SIHTEERINÄ:

http://www.perussuomalaiset.fi/ohjelmat/eduskuntavaaliohjelma_2007.html