Perussuomalaiset porskuttavat!

Perjantai 27.8.2010 klo 15:03 - Vesa-Matti Saarakkala

Perussuomalaisten puolueneuvoston kokous pidettiin pari viikkoa sitten Porissa. Järjestelyt oli hoidettu hienosti, ohjelmaa riitti ja tunnelma oli hyvä. Paikalla oli myös meppi-vieraita Tanskasta eli Morten Messerschmidt ja Anna Rosbach Europe of Freedom and Democracy -ryhmästä avustajakuntineen. Timo Soinin aloitettua europarlamentaarikkona Perussuomalaisille on solmittu kansainväliset yhteydet Euroopassa, ja Tanskan kansanpuolue on mielestäni linjoiltaan hyvinkin lähellä Perussuomalaisia.

Linjoja puolueneuvostossa myös vedettiin, kun kokousväki kävi lähetekeskustelun puolueen vaaliohjelmaluonnoksesta. Tässä vaiheessa julkisuuteen tuotiin seuraavat osa-alueet: Aate-, sosiaali- ja terveys-, kunta-, EU- ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kuten muillakin puolueilla, ohjelmatyö jatkuu ja valmistuu aikanaan. Peruslinjamme ovat kuitenkin entuudestaan tutut. Ja miksipä hyväksi havaittuja kantoja muuttamaan, kun kansakin on yhä suuremmassa määrin niiden takana. Ohessa linkkejä puheeseeni puolueneuvostossa (puhe ei ole nauhalla kokonaisuudessaan): puolueneuvosto 1  puolueneuvosto 2  puolueneuvosto 3

Puolueemme kiinnostaa myös eurooppalaisella tasolla: Euroopan komission Eurosphere –tutkimusverkosto haastatteli viime vuonna puolueemme keskeisiä toimijoita osana eurooppalaista maaraporttia, jossa tutkittiin mm. poliittisten puolueiden käsitystä moninaisuudesta, maahanmuutosta, kansalaisuudesta, Euroopan yhdentymisestä. Tutkimuksen yli 100-sivuinen maaraportti on valmis ja ilmestynee jossain vaiheessa tutkimusverkoston kotisivuilla: www.eurosphere.uib.no/index.htm

Eräs yhteiskuntaopin tutkielmaa tekevä kysyi minulta, mitä tavoitteita ja odotuksia puolueellamme on tulevissa eduskuntavaaleissa. Vastasin seuraavasti: Tavoitteenamme on saada mahdollisimman paljon ääniä, mikä on demokratiassa poliittisen toiminnan onnistumisen ainoa mittari. Odotamme saavamme yli 10 kansanedustajaa uuteen eduskuntaan. Joku varmaan pitää ääntentavoittelua halpamaisena, mutta silloinhan tällainen henkilö epäilee samalla kansan arviointikykyä.

Kun samainen opiskelija kysyi saavutuksistamme eduskunta- ja kuntatasolla, niin pakkohan siihen oli todeta, ettei viiden edustajan oppositiopuolue pysty saamaan omissa nimissään eduskunnassa läpi moniakaan ajamiaan asioita. Meidän vaikutuksemme poliittisesti isoihin asioihin on siis ollut toistaiseksi välillistä. Ehkä suurin välillinen vaikutus meidän toimillamme on ollut maahanmuuttopolitiikkaan, jota on kuluvana vuonna kiristetty jonkin verran. Välillisestä vaikutuksesta toinen esimerkki oli mm. Kreikka -lainapaketin vastustaminen niin voimakkaasti, että ehkä osittain sen seurauksena suurin oppositiopuolue SDP asettui ainoana EMU-alueen sosialistitaustaisena puolueena lainapakettia vastaan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt lainapaketin kaatamiseen, mikä hyvin kuvastaa sitä, että valta eduskunnassa on hallituspuolueilla, koska niiden takana on enemmistö eduskunnasta. Osa edustajistamme on kunnostautunut yksittäisten kansalaisten henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa esim., kun kansalaisen oikeusturvaa on loukattu. Lisäksi toiminnallamme on ollut se vaikutus, että meidän kanssamme eri mieltä olevat puolueet ovat menettäneet kannatustaan gallup-mittauksissa, koska kansa on ollut enemmän tyytyväistä meidän toimintaamme kuin niiden toimintaan. Tämä voi aiheuttaa muutoksia myös kannatustaan menettäneiden puolueiden toiminnassa niin, että niiden poliittinen linja lähestyy omaamme.

Kunnallisella tasolla saavutuksia on vaikea yksilöidä sen takia, että kuntia on niin paljon ja tilanteet vaihtelevat kunnittain. Ehkä kuitenkin perussuomalaisia kuntapoliitikkoja yhdistävä tekijä on se, että me äänestytämme asioita lautakunnissa, kunnanhallituksissa ja valtuustoissa, vaikka meillä ei olisi varmuutta siitä, että voittaisimme äänestyksen. Me siis teemme keskimääräistä useammin poikkeavia esityksiä käsittelyssä olevaan pohjaesitykseen nähden. Haluamme tarjota aina vaihtoehdon, jos olemme merkittävästi eri mieltä jostakin asiasta. Uskomme, että vain toimimalla aktiivisesti kunnissa voidaan muuttaa myös valtakunnantason politiikkaa, koska muutos lähtee ruohonjuuritasolta. Kunnissa olemme siis muuttaneet toimintakulttuuria entistä poliittisempaan suuntaan pois paperinmakuisesta hyssyttelystä, jonka turvin monet kunnanisät ovat pyörittäneet erityisesti maaseutupitäjiä mielensä mukaan. Suomi on täynnä kunnallisia harvainvaltoja.

Olemme saaneet myös nostettua kunnallispolitiikan kiinnostavuutta ja äänestysaktiivisuutta. Konkreettisia saavutuksia eri asioiden hoitamisessa olemme saaneet aikaiseksi absoluuttiseen kokoomme nähden varsin mukavasti. Olemme myös aina ottaneet huomioon sen, ettei monien hyvienkään asioiden edistäminen ole ilmaista, vaan maksumiehinä ovat veronmaksajat. Kaikki poliittiset tahot eivät ole mielestäni tätä seikkaa ymmärtäneet, vaikka välillä ollaankin niin talousvisionääriä, että tohtorihattuja saisi jaella tuon tuosta. Selvästi huomaa, että valtapuolueet ovat ongelmissa, kun rahat ovat lopussa eikä valtioltakaan heru enää lisärahaa. Osassa kuntia tähän ei ole kuitenkaan reagoitu millään lailla näiden samojen vallankäyttäjien toimesta, vaan vauhti on vain kiihtynyt. Suomessa selvästikin odotetaan kuntareformia, jolla tilanne sitten joskus korjataan. Nämä valtapuolueiden kunnalliset nykypäättäjät eivät siihen pysty. Ilmankos heistä monet tukevat hallintohimmeleiden rakentelemista ympäri Suomea. Niiden turvin päätökset voidaan tehdä kansalta piilossa niin, ettei vastuullisia pystytä kovin helpolla paikantamaan. Mutta palvelut, ne kuulemma sen kuin paranevat vain!