Puhe Kurikan Yrittäjien juhlassa / Politiikan muuttuminen on hyväksi yrittäjyydelle

Sunnuntai 13.11.2011 klo 15:25 - Vesa-Matti Saarakkala

Kiitokset Kurikan yrittäjille kutsusta saapua puhumaan tämänvuotiseen yrittäjäjuhlaan.

On oikein, että kansanedustajat vierailevat yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa, sillä yrittäjille ei vieläkään ole herunut paikkaa ns. kolmikantapöydästä, jossa edustettuina ovat ay-liike, elinkeinoelämä ja valtiovalta. On siis kohtuullista, että yrittäjille tuodaan viestiä edes näin ja että yrittäjät voivat kertoa mielipiteitään eduskunnalle eri kansanedustajien kautta.

Itse olen vieraillut yrittäjäjärjestön eri pöydissä aiemminkin ja on ollut mukava huomata, että varsin monessa asiassa voin itse olla Suomen yrittäjien kanssa samaa mieltä. Erimielisyydet ovat liittyneet lähinnä Suomen EU-politiikkaan, mikä tosin ei ole pieni asia, mutta en ole kuitenkaan huomannut mitään sellaista, että yrittäjäjärjestö olisi lähtenyt politikoimaan asialla ainakaan puoluepoliittisesti. Sitä paitsi varmasti on niin, että jos EU nykymuodossaan on kaatuakseen ja kaatuisi, niin tuskin Suomen yrittäjät sitä kuitenkaan uudestaan yrittäisivät perustaa, vaikka kovia olettekin yrittämään.

Etelä-Pohjanmaalla ja Kurikassa yrittäminen on aina ollut kovassa kurssissa. Itselläni ei ole yrittäjätaustaa, mutta kyllä yrittämisen henki tarttuu myös muihin kuin yrittäjiin. Politiikassakin on nimittäin monenlaisia tapoja toimia ja oma tapani on todennäköisesti lähellä keskimääräisen yrittäjän tapoja ja aivan varmasti siinä on vaikutuksensa ollut juuri tällä kotipaikkakunnalla. Minusta kaikki lähtee johtamisesta ja organisoinnista sekä esimerkin voimasta. Myös laatu on tärkeää. Pitää olla olemassa systeemi ja suunnitelma, jotta pystytään tuottavaan toimintaan, olipa kyse mistä yhteiskunnan osa-alueesta hyvänsä. Tietynlainen suoraviivaisuus on yrittämisessä myös tärkeää ja siinä olennaista on kyky tehdä päätöksiä. Jos arpoo yhden asian kanssa liian kauan, niin aikaa ei jää kehittämiselle, mikä kostautuu myöhemmin kasaantuvina työmäärinä.

Pohjanmaalla on yrittäjiä todennäköisesti senkin takia niin paljon, että täällä ei kovin paljon tykätä sopia asioista ikään kuin kauppamielessä, vaan on haluttu olla ennen kaikkea omavaraisia. Karu luonto ja vahva maatalous ovat luoneet pohjaa sille, että kun tilakoko on kasvanut ja on pitänyt etsiä muuta tekemistä, on maatalousyrittämisen tilalle tullut muunlaista yrittämistä. Tällainen konservatiivinen kulttuuri on toisaalta merkinnyt sitä, ettei alueellemme ole saatu järjesteltyä poliittisin päätöksin kovin paljon vastaavanlaista suurteollisuutta kuin muualla päin Suomessa.

Peltomaisemassa on kuitenkin hyvä olla kekseliäs, sillä varmasti sekin, että näkee kauas, vaikuttaa ihmisen mieleen. On huomattavasti helpompi edetä paikasta X paikkaan Y, jo pelkästään siksi, että määränpään pystyy vaivatta näkemään. Metsä voi olla vaikea nähdä puilta, mutta meillä sitä ongelmaa ei ole. Ehkä siis Pohjanmaa tarjoaa paremman geeniperimän yrittämiselle kuin monet muut alueet. Politiikassa mutkattomuus ja suoruus eivät toki aina ole hyveitä, vaikka pitäisi, ja ilmankos Itä-Suomi onkin tuottanut enemmän kärkipoliitikkoja maahamme kuin meidän alueemme. Ehkä se johtuu siitä, että politiikka on luonteeltaan enemmän metsää kuin peltoa.

Politiikassa ei tosin sitten ole viime aikoina homma ollutkaan ihan yhtä helppoa kuin heinänteko. Käynnistymässä on melkoinen risusavotta ja jopa kaskiviljelys, sillä länsimaat ovat ylivelkaantuneet ja kansa sekä poliitikot ovat etääntyneet toisistaan niin pahasti, ettei monillakaan poliitikoilla ole enää pitkään aikaan ollut uskallusta kertoa kansalle sitä ikävää tosi asiaa, ettei taloustiede pystynytkään tuottamaan länsimaissa loputonta hyvää. Mikään taloustieteen suuntaus ei pysty ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia nyt eikä jatkossa.

Tämän paljastuminen on samalla osoittanut sen, että johtajuus politiikassa on kadonnut eikä sitä pystytä saamaan takaisin ilman, että nousee uusia laajoja kansanjoukkoja kokoavia poliittisia voimia. Talouden heikentyessä tällainen aktivoituminen ja politisoituminen kuitenkin tapahtuu aivan varmasti, jos sen annetaan tapahtua. Jos se yritetään estää muuttamalla poliittiset rakenteet sellaisiksi, että kansalaiset ulkoistetaan niistä entistäkin enemmän, niin tehdään vuosisatamme suurin virhe, joka johtaa ihmisten turhautumiseen ja jota joudutaan sitten hillitsemään sellaisin laki- ja voimakeinoin, että myös ihmisten luovuus tukahtuu.

Laajojen kansanjoukkojen politiikastahan käytännössä pyrittiin toisen maailmansodan jälkeen pikku hiljaa pois, koska sellaisten katsottiin aiheuttavan massahysteriaa ja mahdollisuudet mobilisoida mm. kansoja toisiaan vastaan. Kuitenkin jos halutaan saada talous seuraavan kymmenen vuoden aikana kestävään kasvuun, mutta säilyttää samalla länsimaalainen sivistys ja demokratia, niin Euroopan pitää mielestäni irrottautua toisen maailmansodan traumasta ja uskoa, etteivät ihmiset ole kiinnostuneita sotimaan.

Eurooppaa ei ole ilman itsenäisiä valtioita ja kansallisten kielten sekä kulttuurien diversiteettiä, joka ei suinkaan säily ilman, että sitä vaalitaan aktiivisesti. Eurooppa ei tule ikinä pärjäämään Kiinalle tai Intialle homogeenisena massayhteiskuntana, joten Kiinan kanssa ei kannata kilpailla heidän järjestelmänsä ehdoilla, vaan nimenomaan mahdollisimman kansanvaltaisella järjestelmällä. Eurooppa ei myöskään koskaan tule pärjäämään Amerikalle Amerikan sarjassa, sillä Amerikan yhdysvaltojen idea on alun alkaenkin ollut olla kansojen sulatusuuni. Siellä veronmaksuhalukkuus ei koskaan ole ollut kovin korkealla tasolla juuri sen takia, ettei kansaa yhdistä oikein mikään muu muuta kuin erilaisuus ja rajattomat mahdollisuudet tavoitella amerikkalaista unelmaa. Liika vapaus on lopulta johtanut juuri suuryritysten valtaan.

Suomessa asiat ovat siis vielä verrattain hyvin niin yrittäjän kuin työntekijänkin kannalta, mutta elämme muutoksen aikaa. Suomen valtion osalta voi todeta, ettei valtion velkaantuminen voi jatkua tätä vauhtia kuin vain korkeintaan tulevan vuoden. Siksi on tärkeää saada aikaan rakenteellisia uudistuksia, mutta ne pitää toteuttaa kansanvaltaisesti eikä niiden saa heikentää kansanvaltaa, vaan niiden pitäisi vahvistaa sitä. Kuntauudistustakin tarvitaan minusta juuri kansanvallan vahvistamiseksi, niin että todella ne, ketkä ovat valittu valtuustoihin, päättäisivät asioista eivätkä mitkään vaaleilla valitsemattomat tahot. Kuntaliitoksia se ei välttämättä tarkoita, sillä jos vain halutaan, voitaisiin kansanvaltaa vahvistaa myös siten, että esimerkiksi merkittävien kuntayhtymien valtuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja tilaajaorganisaatioiden luottamushenkilöpohjaa laajennettaisiin.

Rakenteellisen uudistamisen seurauksena poliittinen johtaminen vahvistuisi, mikä antaisi mahdollisuuden asioiden politisoitumiselle ja siten se lopulta toisi kuntalaiset ja kansalaiset osaksi aktiivista poliittista toimintaa ja näin vastuullistaisi nykyistä useamman. Se on tietenkin selvää, etteivät uudistukset tapahdu helposti, ja niistä seuraa aina myös jotakin sellaista, mitä ei voida ennakoida. Samoin on selvää, etteivät kaikkien kansalaisten asemat säily samanlaisina kuin mitä ne nyt ovat. Mutta nyt onkin kyse kokonaisedusta.

Itse kannustaisin myös työmarkkinoilla sopimaan asioista ja välttämään lakkoja. Edustan sitä sukupolvea, joka on suht tyytyväinen siihen, että vakinaista työtä edes on. Uskon, että todella monet nuoret myös ajattelevat niin ja varmasti myös yhä useampi varttuneempikin. Siksi en kannatakaan tässä tilanteessa lakoilla uhkailua ostovoiman turvaamisen nimissä ja hiukan ihmettelen myös sitä, että vaikka menossa on maailman vakavin talouskriisi lähes sataan vuoteen ja Suomessakin kehitys näyttää haastavalta, keskittyy osa yhteiskunnallisen vallan käyttäjistä varsin hyvin toimeentulevien kansalaisten ostovoiman turvaamiseen ilman, että mietitään sellaisen ajattelun hintaa koko Suomen kannalta pitkällä tähtäyksellä.

Julkisten palveluiden ja julkisen vastuun osalta se politiikka, mitä ainakin parin kymmenen vuoden ajan on harjoitettu, on luonut lähinnä illuusion toiveiden tynnyrien olemassaolosta. Tästä on nyt opittava pois, koska taloudellisen toimeliaisuuden kannaltakin on selvää, ettei esimerkiksi pienten yritysten verottamisella voida paikata sitä aukkoa, joka nyt on syntymässä julkistalouden ja tämänhetkisten tarpeiden ja toiveiden väliin. Tarpeita on voitava vähentää ja siinä arvopohjainen politiikka, selkeä poliittinen järjestelmä sekä johtajuus ovat keskeisessä roolissa.

Kurikan osalta haluan todeta lyhyesti sen, että meilläkin on varmasti tarvetta säästäväisyyteen ja uudistuksiin, mutta meidän tulee tietää, ketä varten laitamme talouttamme kuntoon ja teemme uudistuksia. Kurikkalaisia vai myös muita varten? Siksi on mielestäni tärkeää odottaa kuntauudistuksen jatkosta tietoja ennen kuin alamme Kurikassa laittamaan talouttamme kuntoon kovalla kädellä. Haluan siis pitää kiinni tässä vaiheessa kaupungin nykyisestä palvelutasosta ja investointisuunnitelmista. Fakta on se, että Kurikka on taloudellisesti alueen vahvin kaupunki eli talouden takia meitä ei koskaan tarvitse mihinkään muuhun kuntaan liittää. Päinvastoin, olemme taloutemme takia juuri kiinnostava liitoskumppani. Kuntaliitoksia Kurikan ei kannata kuitenkaan näillä näkymin tehdä, sillä tilanne ympärillämme ei ole yhtä hyvä ja siellä, missä on, Kurikka nähdään ehkä liiankin vahvana. Olen kuitenkin lähes varma, ettei alueemme tule kuntauudistuksessa säilymään nykymuodossaan eli valtio ajaa jonkinlaisiin muutoksiin, sillä kuntauudistuksen lähtökohdat viittaavat siihen.

Näiden muutoksia viestivien terveisteni myötä totean, että taloudellinen toimintaympäristö on muuttumassa lyhyellä aikavälillä yrittäjien kannalta haasteellisemmaksi, mutta yhteiskunnallinen ajattelu taas lienee muuttumassa yrittäjien kannalta myönteisemmäksi. On tärkeää, että tälle jälkimmäiselle ajattelunmuutokselle annetaan iso painoarvo myös yrittäjien keskuudessa ja ollaan valmiita sietämään epävarmuutta, jota on lähiaikoina tarjolla, koska kuitenkin vain se, että me uskomme kansalaisiin yksilöinä, on edellytys yrittämisen hyvälle tulevaisuudelle. Toivotan Kurikan yrittäjille hyvää juhlailtaa arjen keskelle!