Vesa-Matti Saarakkala

kansanedustaja ja politiikan kokemusasiantuntija Vaasan vaalipiiristä, Kurikasta

 

Lähden mukaan Niinistön presidentti-kampanjaan

Tiistai 8.8.2017 klo 16:30 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Olen ilmoittautunut tänään mukaan kampanjaan Sauli Niinistön valitsemiseksi jatkokaudelle tasavallan presidentiksi. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi tarvitsee vakaata kättä ja realistista sekä vastuullista arvojohtamista. Kokenut ja sivistynyt Niinistö edustaa tuota linjaa ja on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen tasavallan presidentti. Pidän sekä sisä- että ulkopoliittisesti Suomen kannalta selvästi parhaana vaihtoehtona, että hän jatkaisi tehtävässään toisenkin kuusivuotiskauden. Niinistön tukemista helpottaa se, että hän on lähdössä ehdolle kansanliikkeen riveistä puolueiden ulkopuolelta. Koen hänet kirjaimellisesti puolueettomaksi vaihtoehdoksi.

Uusi poliittinen koti Suomen turvaksi

Sunnuntai 30.7.2017 klo 10:00 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Sekä äärioikeistolaisen että punavihreän liikehdinnän Suomen tulevaisuudelle muodostamien riskitekijöiden torjumiseksi perustettu Uusi Vaihtoehto -eduskuntaryhmä on järjestäytymässä poliittiseksi liikkeeksi nimeltään Sininen Tulevaisuus. 

 

Uuden Vaihtoehdon/Sinisten tuella Suomen keskustavetoinen hallitus jatkaa tuloksellista työtään Suomen uudistamiseksi ja kuntoonlaittamiseksi. Sininen Tulevaisuus on hallituksessa kantamassa vastuuta ja järjen äänenä, ja mitä vahvemman tuen se saa, sitä enemmän sillä on vaikutusvaltaa.

 

Maakuntien ääni kuuluu hallituksessa jatkossakin vahvana, ja sitä taas edesauttaa paikallisen sekä alueellisen tuen saaminen yksittäisiltä kansalaisilta Sininen Tulevaisuus -liikkeelle. Mikäli Sininen Tulevaisuus onnistutaan kansalaisten tuella rekisteröimään yhdistyksestä puolueeksi, rakentuu silloin paikalliselle ja alueelliselle tasolle myös toiminta-alusta, uusi poliittinen koti.

 

Ilman yhteistyöhön kykenevää uutta vaihtoehtoa, Sinistä Tulevaisuutta, Suomen lähitulevaisuus on suurella todennäköisyydellä synkkä ja tummanpuhuva, tai ainakin punavihreä ja epämääräinen. Siksi nyt tarvitaan tukea. Se ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Lähikuukaudet lienevät ratkaisevat Suomen tulevaisuuden rakentumiselle seuraaviksi vuosiksi eteenpäin. Kohtalo on täysin tavallisten kansalaisten käsissä, mikä tekee tilanteesta ainutlaatuisen Suomen poliittisessa historiassa. Selkeä tuki on ratkaisevan tärkeää. Välinpitämättömyys tässä ja nyt on yhtä kuin vaihtoehdottomuus hetken päästä huomenna.

 

Mikäli koet asian oikeaksi ja tärkeäksi, ole ystävällinen ja allekirjoita Sininen Tulevaisuus -puolueen kannatuskortti. Tulosta ja täytä sekä allekirjoita alla olevasta linkistä aukeava kannatuskortti ja postita se osoitteella: Sampo Terho, 00102 Eduskunta. Puolueena rekisteröitävä yhdistys on siis nimeltään Sininen Tulevaisuus

 

Kiitos!

 

http://www.sininentulevaisuus.fi/wp-content/uploads/2017/06/Kannattajako...

Pitkää ikää 100-vuotiaalle

Perjantai 14.7.2017 klo 8:42 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Paljon on tapahtunut politiikassa viimeisen noin vuoden aikana. Iso-Britannia äänesti itsensä ulos EU:sta ja Britannian hallitus oli lähellä kaatua sen seurauksena ennenaikaisissa vaaleissa. USA:ssa Trump yllätti ja voitti presidentinvaalit muuttaen Amerikkaa kovalla kädellä. Ranskassa vastayllätyksen teki entinen sosialisti, EU-myönteinen Macron, joka nousi vaaleissa niin ikään presidentiksi lyöden Le Penin ja johdattaen uuden keskustapuolueensa parlamenttivaaleissa kaupan päälle vielä veret seisauttavasti enemmistöasemaan ohi vanhojen puolueiden. 

 

Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet entisestään. Ilman sarvia ja hampaita voi todeta, että onneksi Suomi ei ole harmaata vyöhykettä Ukrainan tapaan, vaan EU-jäsenyyden ja puolustusyhteistyön myötä osa länttä. Lisäksi ympäri Eurooppaa on nähty mielipuolisia ja tuhoisia terrori-iskuja, joilla yritetään lietsoa äkkiväärää eripuraa länsimaiden poliittisiin järjestelmiin. Lähi-idässä soditaan yhä edelleen, eivätkä suurvallat meinaa mahtua keskenään samalle hiekkalaatikolle. Siirtolaisvirrat kolkuttelevat Euroopan rajoilla, mutta akuutti tilanne on saatu sekä unionissa että Suomessa hallintaan, yksityiskohdista voidaan saivarrella. Ulkoisten uhkien lisäksi Suomeen on muodostunut myös sisäisiä uhkia. Esimerkiksi terrorismin uhkatasoa on jouduttu nostamaan islamilaisen terrorismin takia. Varautumalla ja ennaltaehkäisemällä minimoidaan riskejä, mutta täysin niitä ei saada nykymaailmassa nollattua.

 

Suomea johtavan Sipilän hallituksen aseman vakaus nousee tällaisessa edellä kuvatussa maailmanpoliittisessa tilanteessa arvoon arvaamattomaan. Hallituksen ponnistelujen tukemisen puolesta puhuvat myös hallituksen myötävaikutuksella aikaansaadut tulokset työllisyysasteen nostamisessa ja talouskasvun sysääminen 2-3 prosentin kasvuun pitkän taantuman ja kituuttamisen jälkeen. Julkisen sektorin velkavuori on silti vielä valtava ja haasteet ikärakenteesta johtuen huimat, joten kasvun pitääkin olla selkeää ja samaan aikaan on saatava säästöjä, jotta talouden takatalvi ei pääse yllättämään lomailevaa Suomea. Vähänkin merkittävämpi korkojen nousu olisi nyt todella myrkyllinen käärmeenpurema suomalaisille.

 

Hallitusta yritetään heiluttaa nyt niin äärioikealta kuin äärivasemmalta vihreiden porskuttaessa liberaalipopulismilla ja kerätessään oppositiossa voimiaan odottaen kieli pitkällä, josko hallitus kaatuisi ja se pääsisi toteuttamaan itseään. Talouden uudistaminen ja rakenneuudistukset ovat yhä kesken. Nyt jos koskaan onkin tärkeää pitää keskustapainotteinen, maltillinen ja talouden päälle ymmärtävä hallitus pystyssä, ettei käy hullusti. Vaikeana aikana oppositiossa selkääntaputtajien kerääminen ja suosion kerryttäminen suuta soittamalla ja mahdottomia esittämällä ei ole temppu eikä mikään. Joku eksyy aina.

 

Pian 100-vuotias Suomi ansaitsee ennakoitavuutta, vakautta ja arvokkuutta syntymäpäivälahjakseen. Siihen tarvitaan meitä jokaista. Pitkää ikää toivottaen.

 

(Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 13.7.2017)

Sotemobiili väisti hirven - matka jatkuu

Perjantai 30.6.2017 klo 19:25 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus soten sanotaan törmänneen eilen seinään. Entisenä perustuslakivaliokunnan jäsenenä, nykyisenä sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja hallintovaliokunnan jäsenenä näen asian toisin: Perustuslakivaliokunta toimi tosipaikassa hyvin, käsitteli lakipaketin tavanomaiseen tapaansa huolellisesti ja tarkasti ja antoi yksimielisen lausunnon.

 

Sote ei törmännyt seinään. Jarrutusjäljistä ja ehjästä korista päätellen voi todeta, että automaattijarrutusjärjestelmä (politiikassa yhtä kuin PeV) veti liinat kiinni viime hetkillä ja hyvien hallintalaitteiden eli Absien (politiikassa yhtä kuin eteenpäin vievä hallitusyhteistyö) ansiosta tielle osunut hirvi väistettiin ja pyörät jatkoivat rullaamistaan. Väistöliike vasempaan kohti keskitietä tapahtuu hallitusti. (Oikealle väistettäessä olisi osuttu siltarumpuun.) Sen sijaan viime eduskuntakaudella soten matka päättyi jarrutuksesta huolimatta seinään. Tiedän siis miltä näyttää seinäänajettu sote. Seinä ei tule tielle itsestään, siihen ajetaan, toisin kuin hirveen. Vanhan trauman ei saa antaa kuitenkaan kummitella.

 

Hirviä nimittäin liikkuu maastossa ja välillä sellainen voi sattua itse kunkin nokan eteen. Etenkin kun pitää ehtiä ajoissa perille ja on vähän kiire. Mitään poikkeuksellista, mitään hirveää ei ole tapahtunut. Kotiin ei olisi kannattanut jäädä yhden hirvenpelon takia makaamaan. Matka jatkuu ja perillekin vielä päästään. Kuljettajat ovat nyt entistäkin valveutuneempia. Poliittiset pupillit liikkuvat hyvin ja ratkaisuja löytyy, kun löytyy aitoa yhteistyön halua. Ja mikä voisikaan olla parempi 100-vuotislahja Suomelle kuin 2000-luvulle päivitetty sote, jolla kulkee kaikki.

En aio päästää vihervasemmistoa juhlimaan.

Torstai 22.6.2017 klo 13:41 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgOlen saanut palautetta. Myönteistä ja kielteistä. Teen selväksi nyt yhden asian kielteisen palautteen antajille ja vetoajille: Olen eronnut perussuomalaisesta puolueesta enkä tule missään olosuhteissa palaamaan perussuomalaisiin. Minä en aio päästää vihervasemmistoa juhlimaan ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin ja nousemaan hallitukseen käyttämään valtaa päidemme yli. Jos tämä ratkaisu tarkoittaa poliittisen urani loppua, uhraan mielelläni itseni ja häivyn poliitikkona historian lehdille hyvillä mielin. Vässykät menkööt oppositioon vihervasemmiston kanssa huutamaan ja lippuja liehuttamaan. Historia aikanaan antaa tuomion tai armahduksen itse kullekin sitä vailla olevalle. Minä olen sinut itseni kanssa joka tapauksessa enkä kerjää hyväksyntää. Näillä mennään.

Olkoon sitten niin!

Maanantai 19.6.2017 klo 16:34 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten puoluekokousvalintojen seurauksena Suomi ajautui viime viikolla hallituskriisiin, kun pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo sekä keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmät totesivat, ettei Jyväskylän puoluekokouksesta ulos tullut hallituskumppani Perussuomalaiset ollut enää arvopohjaltaan ja yhteistyökyvyltään se sama puolue, joka se oli vielä kokoukseen mentäessä. Perussuomalaiset oli muuttunut peruuttamattomasti.

 

Perussuomalaisissa vuodesta 2000 asti toimineena henkilönä allekirjoitan edellä mainittujen tahojen analyysin. Se on sama kuin itselläni. Pääministeri Sipilän julkisuudessa esittämä kuminauha-vertaus on erityisen osuva. Puoluekokousvalintojen jälkeen Perussuomalaisten kanssa kuminauha hallituksessa olisi katkennut ennemmin tai myöhemmin. Sitä riskiä ei Suomi voi ottaa, sillä tarvitsemme nykyisessä myllerryksessä olevassa maailmantilanteessa vakautta ja ennustettavuutta sekä toimintakykyä. Se on tärkeää suomalaisten turvallisuudelle ja taloudelle. Pian 10 vuotta kestänyt taantuma on nykyhallituksen määrätietoisin toimin taittumassa, emme voi lähteä vaarantamaan lupaavaa kehitystä sillä, että ajaisimme Suomen ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, mikä olisi ollut hyvin todennäköistä, jos Perussuomalaisista ei olisi irrottautunut Uusi vaihtoehto -työnimellä toimiva hallitusta tukeva ja hallituksessa vaikuttava uusi ja vastuullinen eduskuntaryhmä.

Rkp:n ja Kristillisdemokraattien tarjoama auttava käsi keskustalle ja kokoomukselle olisi johtanut hyvän hallitusohjelman avaamiseen ja käytännössä hallituksella olisi ollut vain 100 kansanedustajaa takanaan eli hallitus ei olisi ollut toimintakykyinen. Edessä olisivat siis suurella todennäköisyydellä olleet vaalilainsäädännön mukaan alle kolmen kuukauden varoajalla ennenaikaiset vaalit, joissa nykytilanteessa etenkin Vihreät olisi melko varmasti noussut hallituspuolueeksi hoitamaan mm. maahanmuuttopolitiikkaa. Vain Uusi vaihtoehto -ryhmän perustaminen esti tämän uhkaavan tilanteen muuttumisen todeksi. Siitä syystä, samoin kuin arvo- ja toimintatapaeroista johtuen olen itsenäisesti ajattelevana ja vapaalla mandaatilla toimivana kansanedustajana mukana Uusi vaihtoehto -ryhmässä.

 

Arvoisa puhemies! Hallituspolitiikkaa ei voi tehdä asenteella, jossa toinen jalka hapuilee opposition höttöisellä maaperällä ja toinen jalka luistelee hallituksessa. Suomi tarvitsee rakentavia uudistuksia ja niitä ei saada vietyä läpi suunsoittamisella ja sirkuksella tai potkimalla yhteistyökumppaneita nilkoille. Hallitusyhteistyö ei ole ollut helppoa, mutta pitäydyn itse siinä, minkä lopulta vakaasti kovan jaakobinpainin jälkeen 2015 päätin: Seison tämän hallituksen takana loppuun asti. Kun itse ypöyksin katsoo totuutta silmiin ja kysyy itseltään olennaiset kysymykset, siitä oppii paljon. Olen siis varma siitä, mihin olen nyt päätynyt. Kerran aikaisemmin jo syksyllä 2015 olin mukana pelastamassa hallitusyhteistyötä, kun vaikeat sote-neuvottelut ajautuivat umpikujaan ja hallitus meinasi kaatua. Tuota kokemusta voidaan yhä tarvita.

 

Arvoisa puhemies. Ymmärrän poliittisesti kaikkia nykyisiä kansanedustajia. Joskus vain käy niin, että ollaan eri mieltä ja päädytään eri puolille. Se on normaalia politiikkaa. Politiikkaa ei voi verrata mihinkään muuhun. Politiikka on jatkuvia valintoja, ja politiikassa keskeistä on vaihtoehtojen hahmottaminen. Se on politiikan dna:ssa. Politiikassa pitää pystyä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ja pitää pystyä tekemään yhteistyötä sekä jalostumaan. Paluuta aikaan, jossa politiikka on muuttumattomia ja kiveen hakattuja doktriineja ei nykyisen markkinaehtoisen talousjärjestelmän aikakaudella enää ole. Politiikka ei ole uskontoa, jossa oppi on tietty ja muuttumaton. Onneksi en itse ole poliittisesti se sama kaikkitietävä räkänokka kuin mitä olin parikymppisenä. Poliitikon on välttämätöntä kyetä kasvamaan ihmisenä, vaikka jotkut äänestäjät odottavatkin muuttumattomuutta. 

 

Minä olen kasvanut nuoresta aikuiseksi osana perussuomalaista toimintaa, mutta 10.6.2017 ymmärsin, että olisin joutunut taantumaan takaisin kohti parikymppistä radikaalia voidakseni toimia perussuomalaisessa puolueessa jatkossakin. Sitä minä en enää halunnut. Jos se maksaa poliittisen urani, olkoon sitten niin. 

 

Arvoisa herra puhemies! Politiikassa pitää joskus pystyä nielemään ylpeytensä, jos meinaa saada jotakin hyvää aikaan.

Suomi pelastettiin tänään vihervasemmiston nousulta hallitukseen

Tiistai 13.6.2017 klo 22:05 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgUuden eduskuntaryhmän perustamisen syy lyhyesti omalta osaltani: Perussuomalaisten puoluekokousvalintojen myötä Suomea on kohdannut hallituskriisi, joka eskaloituessaan täysimääräisesti saattaisi johtaa maamme alkusyksyllä ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, jotka vaalilainsäädännön mukaan pidetään alle kolmen kuukauden kuluessa eduskunnan hajottamisesta.

 

Tällä aikataululla ja nykyisellä kannatustasolla noissa vaaleissa suurella todennäköisyydellä vihervasemmisto olisi noussut hallitukseen tekemään toisenlaista - huonompaa - politiikkaa, nykyisen kohtuullisen hyvän politiikan sijaan. KD:n ja Rkp:n tarjoama hallituspohja ei Väyrysen mahdollisen eduskuntaanpaluun seurauksena olisi riittänyt pitämään Keskustan ja Kokoomuksen hallitusta pystyssä, koska hallituksella olisi ollut vain 100 kansanedustajaa. Sellaisella pääluvulla ei Suomeen voi toimivaa hallitusta muodostaa. Keskustalla ja Kokoomuksella tuskin oli myöskään erityistä halua avata hallitusohjelmaa pienpuolueille, jos voidaan jatkaa nykyisen ohjelman puitteissa. Edessä olisivat olleet vääjäämättä siis ennenaikaiset vaalit, jos ei olisi muodostettu uutta 20 kansanedustajan ryhmää.

 

Näiden ennenaikaisten vaalien ja vihervasemmiston hallitukseen nousun estämiseksi päätin itse toimia, ja tällä päivämäärällä liityin Sipilän hallitusta tukevaan Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään, jonka olemme tänään yhdessä monen aiemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä toimineen kansanedustajan kanssa perustaneet.

 

Suomi tarvitsee nykytilanteessa vakaata hallitusta, joka saa asioita yhdessä aikaan. Haluan olla mukana tukemassa rakentavaa linjaa suomalaisten ja koko Suomen edun nimissä. Erosin luonnollisesti samalla perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, johon aiemmin kuuluin. Uusi vaihtoehto -työnimellä toimiva eduskuntaryhmämme kykeni ensitöikseen lunastamaan yhteistyökumppaneidemme luottamuksen toisin kuin Halla-ahon johtama perussuomalainen ryhmä ja puolue. Samalla pelastettiin Suomi vihervasemmiston nousulta hallitukseen tärväämään Suomen orastava talouskehitys ja järkipolitiikka, joka on aina kompromisseja. Tämä kannattaa huomioida ennen kuin alkaa heitellä kiviä päällemme. Nyt tehtiin palvelus isänmaalle, ja me kaikki palveluksen tehneet varmasti maksamme siitä kovan henkilökohtaisen hinnan. Siitä ei kannata huolta kantaa.

SUORAT KOMMENTTINI ASIAAN YLELLE 13.6.2017 klo 14 jälkeen Ajantasa -ohjelmassa:

http://areena.yle.fi/1-4132973

P.S. LISÄYS 16.6.2017: OLEN 15.6.2017 KLO 8.17 ILMOITTANUT KIRJALLISESTI PERUSSUOMALAISET R.P:LLE, ETTÄ EROAN PUOLUEESTA VÄLITTÖMÄSTI. OLEN SIIS ITSE ERONNUT PUOLUEESTA. EROILMOITUS KUITATTIIN HETI VASTAANOTETUKSI, MUTTA PERUSSUOMALAISTEN PUOLUETOIMISTON MUKAAN EROILMOITUKSENI TULKITTIIN ERONPYYNNÖKSI, JONKA PUOLUEHALLITUS KÄSITTELEE. PERUSSUOMALAISET ON SIIS MUUTTUNUT NYT PUOLUEEKSI, JOSTA VOI ILMEISESTI EROTA VAIN PUOLUEHALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ. MITÄKÖHÄN YHDISTYSLAKI MOISESTA TOTEAA.

Lännen Median kysely antoi osviittaa

Tiistai 6.6.2017 klo 8:51 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Lännen Media on tehnyt Perussuomalaisten piirihallitusten jäsenille, kansanedustajille sekä paikallisyhdistysten puheenjohtajille kyselyn, jonka mukaan enemmistö vastaajista haluaa puolueemme nykyisen puheenjohtajan Timo Soinin jatkavan puoluekokouksen jälkeenkin ulkoministerinä, ja mikä vielä tärkeämpää, Sipilän hallituksessa puolueen haluaa jatkavan 78 % vastaajista. Vain 10 % haluaa viedä puolueen oppositioon. Eduskuntaryhmästä niin ikään lähes kaikki vastaajat ovat hallitusratkaisun takana. Vain yksi kansanedustaja ilmoitti haluavansa oppositioon.


Kyselyn myötä pitäisi olla selvää, että puolueväki ei katso hyvällä, jos uusi puheenjohtaja yrittäisi kammeta ulkoministerinä erinomaisesti onnistunutta Soinia syrjään syytinkivaariksi tai alkaisi väkisin horjuttamaan hallitusta. Puolueväki näyttää asettavan tiukat suitset uudelle puheenjohtajalle. Väki vaikuttaisi ymmärtävän, että oppositioratkaisu saattaisi johtaa uusiin vaaleihin, perussuomalaisten vaikutusvallan romahtamiseen ja vihervasemmiston nousuun ennenaikaisten vaalien myötä hallitukseen johtamaan esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa.


Kysymys kuuluukin nyt, kuka on paras ja motivoitunein henkilö johtamaan puoluetta näissä olosuhteissa ja näiden reunaehtojen puitteissa? Vastauksen tuohon kysymykseen voi yrittää löytää puheenjohtajaehdokkaiden asenteista, joita he ovat tuoneet julki kampanjoidensa aikana.

Tilauksessa järkevää johtamista ja järkeviä ratkaisuja

Perjantai 2.6.2017 klo 15:54 - Vesa-Matti Saarakkala

vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Perussuomalaisten puoluekokous ja siellä tehtävät henkilövalinnat ovat pian käsillä. Moni haluaa päästä ottamaan kantaa paitsi henkilövalintoihin, perää myös linjakeskustelua. Elävässä kansanliikkeessä sitä tuleekin luonnollisesti käydä, kunhan muistetaan, että puolueen linjaa ei päätä suinkaan yksi ihminen, vaikka puolueen historian perusteella niin voisikin ehkä luulla. Linja on päätetty viime kädessä tähänkin asti yhdessä ja demokraattisesti puolueen eri toimielimissä. Tosiasia, jota ei kukaan pääse pakoon, vaikka varmasti kritisoitavaa matkan varrelta löytyy. Puolueen puheenjohtaja on luonnollisesti ollut, ja on jatkossakin, keskeinen toimija linjausten valmistelussa ja toimeenpanossa. 

 

Itse olen ottanut kannan, jonka mukaan linjakeskustelun tulee olla tulevaisuuteen suuntautunutta. Toisin sanoen, pitää erottaa se, mitä puolue voi, ja mitä sen kannattaa tehdä nyt, ja mitä se mahdollisesti tekee tulevaisuudessa. Täysin kaksi eri asiaa ne eivät tietenkään ole, mutta nykyinen käytännön politiikan linjamme määrittyy hyvin pitkälle hallitusohjelman puitteissa. Tyyliä ja toimintatapoja voi aina viilata, kunhan häntä ei ala heiluttaa koko kroppaa. Hallituspuolueelle, joka vastustaa vihervasemmiston valtapyrkimyksiä, kyse on nykytilanteessa puhtaasti realismista. Ei auta tehdä mitään äkkiväärää.

 

Idealismiakin puolueessa tarvitaan, mutta sen pitää olla järkevää. Tunnepohjalta ei voi tehdä onnistunutta politiikkaa, oli kyse sitten mistä tunteesta tahansa. Jos tunne menee järjen edelle, johtaa se onnettomaan lopputulokseen. Siksi pitääkin olla tarkkana, miten paljon itse kukin vetoaa tiukassa paikassa tunteisiin ja miten paljon taas järkeen. Johtajan on oltava järkevä, eivätkä tunteet saa viedä häntä, sillä johtajan rooliin kuuluu valaista joukkojen tietä eteenpäin. Joukot eivät voi olla ne, jotka taluttavat tai työntävät johtajaa tai ottavat vastuun ominaisuuksista, joita johtajalta kuin johtajalta vaaditaan tai tehtävistä, jotka kuuluvat johtajuuteen. Johtajan on johdettava edestä ja hänen on kyettävä vastaamaan huutoonsa sekä elämään kuten opettaa.

 

Järjen valo on se valo, jota pitkässä juoksussa kaivataan enemmän ja johon luottaen päästään pisimmälle. Tilauksessa on siis nyt järkevää johtamista ja järkeviä ratkaisuja. 

Perussuomalaisten ja hallituksen hajottajat ovat nyt liikkeellä

Keskiviikko 24.5.2017 klo 0:12 - Vesa-Matti Saarakkala

Perussuomalaisten puoluekokous lähestyy. Puolueen jäsenistö pääsee jälleen kerran päättämään puolueenvesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg puheenjohtajasta. Tällä kertaa asiasta äänestetään, sillä ehdokkaita on useampi kuin yksi. Minun ps-aikanani tehtävään on pyrkinyt tosissaan vain Timo Soini. Nyt hän ei tehtävään enää pyri.

 

En ota toistaiseksi kantaa ehdokkaana oleviin henkilöihin, koska heidän linjauksensa esimerkiksi hallitusyhteistyön kannalta ovat vielä toistaiseksi jääneet osittain hämärän peittoon. Soinin jättämä johtajuusvaje ei ole vielä toistaiseksi täyttynyt, koska sitä ei ole mukava nykytilanteessa ainakaan ehdokkaana täyttää, koska pitäisi ”opettaa” kenttäväelle realismia yhdessä tehtyjen päätösten hyvistä ja huonoista seurauksista ja elää niiden kanssa. On helpompaa heittäytyä ”sateentekijäksi” ja maalata kenttäväelle ruusuista kuvaa siitä, miten muutamalla taikasanalla loihditaan Arkadianmäelle ja kuntiin poliittinen paratiisi, jossa kaikilla on taas kivaa.

 

Minulle kansanedustajana ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenenä on kuitenkin keskeistä hahmottaa, millaisia linjoja puolueen tuleva puheenjohtaja ajaa suhteessa eduskuntatyöhön ja voimassa olevaan hallitusyhteistyöhön. Soinin linjan, joka on yhteisesti hyväksytty, tiesin. En aina kannattanut sitä, mutta hän ei koskaan luikkinut ”kentän” selän taakse, mitä arvostan. Hän on myös ulkoministerinä vastannut huutoonsa eikä sortunut selittelemään tai pyytelemään anteeksi.

 

Jotakin puheenjohtajaehdokkaiden tähänastisista julkisista puheista voi kuitenkin päätellä. Itse tulen äänestämään vain sellaista ehdokasta, joka sitoutuu nykyiseen, yhdessä hyväksymäämme, hallitusohjelmaan eikä aja muutoksia pätevään ministeriryhmäämme. Edellytän pysymistä hallituksessa sikäli, kun hallitusohjelmaa noudatetaan. Oppositiota en pidä nykytilanteessa vaihtoehtona. Päinvastoin, pidän toisensuuntaisia linjauksia nykytilanteessa enemmän tai vähemmän kaoottisina suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Myös perussuomalaisten kannalta näen ne äkkiväärinä ja epäloogisina sekä vastuuttomina.

 

Olen viisitoistavuotisen poliittisen historiani aikana osannut ennakoida monia asioita, myös puolueemme nykyisen tilanteen. Se ei ole hyvä, mutta se voisi olla paljon huonompikin. Koskaan aiemmin puoluetta ei ole uhannut hajoaminen, mutta ikävä kyllä nyt sitä ei voi sulkea pois skenaarioista, koska hajottajat ja riidankylväjät ovat liikkeellä ja meno näyttäisi olevan yltymään päin. Tilanne voi nopeasti eskaloitua siis erittäin huonoksi.

 

Kaaos saattaa olla monen tahon henkilökohtaisissa intresseissä, koska se voi tuottaa itselle mieluisemman poliittisen tuloksen lyhyellä tähtäimellä. Kokonaisuudesta siinä ei välitetä pätkän vertaa. Mikään ei ole pahempaa katseltavaa kuin oikeassa olemisen ähky jälkijättöisesti oman kilven kiillottamiseksi ja omien tekemisien tai tekemättä jättämisien peittelemiseksi. Mahdollisia virheitä ei korjata kuitenkaan tekemällä uusia virheitä. Nyt eletään tätä hetkeä, eikä historiaa muuteta jälkikäteen.

 

Olen aiemminkin poliittisen toimintani aikana pyrkinyt valistamaan, että mitä mistäkin ratkaisuista saattaa seurata. Osan olen tuonut julki, osasta valistanut julkisuuden ulkopuolella. Totean puolueväelle nyt, että älkää suutuspäissänne hajottajien yllyttäminä ja hämmentäminä ajako nyt puoluetta umpikujaan, josta se ei todennäköisesti tule selviämään ehjänä. Jos reilusti haluatte saada aikaiseksi puskista huutelevan marginaalipuolueen, se on sitten asia erikseen. Olen sanonut ikäviä totuuksia aiemminkin, ja sanon taas. Jos niistä ei välitetä, niin turha tulla ainakaan minulta kyselemään, että ”miten tässä Vesa-Matti nyt näin oikein kävi?”. Olen varoittanut aiemmin ja varoitan taas. Tukijoita en toimintatavallani ole koskaan saanut, mutta minulle on itseisarvo pyrkiä totuuteen. Politiikka ei ole niin yksinkertaista eikä maailma niin mustavalkoinen kuin se puoluekokouksen alla maalataan näyttämään. Eivätkä ne muutu mustavalkoisiksi tai yksinkertaisiksi puoluekokouksen päätöksillä.

Puheeni hallitukseen menosta päätettäessä 27.5.2015

Torstai 18.5.2017 klo 11:40 - Vesa-Matti Saarakkala

"Hyvät puoluevaltuuston edustajat, arvoisa kokousväki! Suhteessa vaalitavoitteisiin ja linjaamme viimevesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg vaalikaudella hallitusneuvotteluiden tämänhetkinen lopputulos, strateginen hallitusohjelma on minusta pitemmän päälle kyseenalainen. Maahanmuuttopolitiikkaan ei näytä tulevan juurikaan kiristyksiä, ja vaarana on jopa se, että maahanmuuttopolitiikka saattaa pahimmassa tapauksessa löystyä, kun hallitusohjelman väljien maahanmuuttokirjausten tulkinta jää pääosin kokoomuslaiselle sisäministerille eivätkä kirjaukset tule yksityiskohtaisessa toimeenpano-ohjelman kirjoittamisessa todennäköisesti juurikaan muuttumaan, koska maahanmuuttolinjaukset on jo erikseen hallitusneuvottelujen alussa neuvottelijoidemme toimesta hyväksytty.

 

EU-politiikassa, joka on puolueemme leipälaji, on kovin vaikea puhua edes torjuntavoitosta, kun ottaa huomioon, että keskustakin edusti viime vaalikaudella kriittistä linjaa. Hallitusohjelma on kuitenkin aika kaukana tuosta kriittisyydestä, puhumattakaan perussuomalaisten omista linjauksista. Hallitusohjelma on toisin sanoen liian kokoomuslainen EU- ja eurokysymyksissä ja siinä on ansa viritettynä puolueellemme. Kun vielä valtionvarainministerin salkku on menossa kokoomukselle, on pelättävissä, että puolueemme kohtaloksi koituu siunata esimerkiksi Kreikalle mahdolliset velkahelpotukset, tai mikä vielä pahempaa, uusi tukipaketti, jollainen saatetaan junailla Kreikalle Euroopan vakausmekanismin kautta.

 

Minusta hallitusohjelmaan olisi tullut kirjata jo tässä vaiheessa, että Suomi ei omalta osaltaan tule hyväksymään uusien tukilainojen myöntämistä sen paremmin suoraan kuin myöskään EVM:n kautta. Silloin saataisiin aikaan tilanne, että EVM:ää voitaisiin käyttää vain ns. hätätilamenettelyn turvin 85 %:n määräenemmistöllä, mikä siis nostaisi kynnystä käyttää EVM:ää, jonka käyttäminen tukilainojen myöntämiseen esimerkiksi Kreikalle kasvattaa riskejä, että Suomi menettää vakausmekanismiin jo maksamansa n. puolitoista miljardia euroa tai joutuu pääomittamaan mekanismia jopa lisää. Perussuomalaisten ei pidä olla mukana näyttämässä vihreää valoa Suomen EVM-riskien kasvattamiselle, kun samaan aikaan leikkaisimme kotimaassa.

 

Talouspoliittisesti strategisen hallitusohjelman ja puolueemme tähän asti harjoittaman politiikan välillä on niin suuri kuilu, että olisin olettanut vastaantulomme talouslinjassa johtavan parempiin kirjauksiin puolueemme profiilikysymyksissä, jotka ovat EU, euro ja maahanmuutto.

 

Minusta nyt on käynyt niin, että on heti aluksi tingitty liikaa ja liian helposti. En mitenkään voi uskoa sitä, että puolueemme olisi ajettu ulos hallitusneuvotteluista, mikäli etenkin Euroopan vakausmekanismia koskeva vaatimuksemme kirjaukseksi olisi ollut se, mitä edellä esitin eli että Suomi omalta osaltaan vastustaa vakausmekanisminkin käyttämistä tukilainoitukseen. Millä ihmeellä keskusta ja kokoomus olisivat selittäneet suomalaisille, että heitimme perussuomalaiset ulos neuvotteluista, koska he jo tässä vaiheessa ovat sitä mieltä, että Kreikalle ei tule myöntää uusia tukilainoja EVM:nkaan kautta?

 

Arvoisa puheenjohtaja. Ennen vaaleja oli puhe, että perussuomalaiset menee hallitukseen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Minun mielestäni puolue myy nahkansa nyt liian halvalla, jos hyväksymme tämän hallitusohjelman. Koska nyt on kyse ota tai jätä -kaupasta eli tilanne on se, että nyt on joko ilmoitettava, jos tätä poliittista liittoa vastaan on jollakin jotakin tai sitten on vaiettava iäksi, joudun valitettavasti esittämään kokoukselle, että hallitusohjelmaa ei hyväksytä tässä muodossa. Akilleen kantapää kannaltamme tässä ohjelmassa on EU-politiikka.”

 

-Kukaan eduskuntaryhmästä tai puoluevaltuustosta ei kannattanut tätä edellä mainittua esitystäni. Ratkaisu hyväksyttiin yksimielisesti poislukien oma eriävä mielipiteeni. Kukaan muu ei siis toisin sanoen nähnyt, mitä puolueelle tulee tapahtumaan, ja osaa sittemmin "kapinaan" nousseita ei ehkä henkilökohtaisista motiiveista johtuen tämä analyysi juuri tuolla hetkellä miellyttänyt. "Vaihtoehtojohtajat" luimivat jossakin piilosilla täysin välinpitämättöminä. Älkää siis hyvät perussuomalaisten jäsenet nyt uskoko tahoja, jotka haluavat jälkijättöisesti alkaa leikkimään "oikeassa olemista". He voivat ajaa puolueen jälkijättöisellä "oikeassa olemisella" vain totaaliseen kaaokseen. Olisivat avanneet suunsa silloin kun oli siihen oikea aika ja paikka. Nyt tulee jatkaa valitulla linjalla. Seuraava linja-analyysin paikka on ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka pidetään normaalin aikataulun mukaan 2019, mikäli perussuomalaiset pitää kiinni sovitusta.

Ei hyvältä näytä

Perjantai 12.5.2017 - Vesa-Matti Saarakkala

Suomella on laskentatavasta riippuen velkaa noin 116 miljardia euroa ja tänä vuonna valtion budjetista noinvesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg 10 % rahoitetaan velalla. Valtion eli veronmaksajien velka on lähes tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paikallishallinnon velkamäärä on yhteensä n. 20 miljardia euroa. Sekin on tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotitalouksien velkataso on huolestuttava, ja siitä on Suomea varoitettu.

 

Jos korkotaso nousee, ovat sekä kotitaloudet että julkinen talous Suomessa nopeasti kriisissä. Jo tänä vuonna Suomi tulee rikkomaan keskipitkän aikavälin rakenteellisella alijäämällään EU:n finanssipoliittista sopimusta, jonka edellinen hallitus Suomen osalta solmi. Suomen alijäämän ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttiin, kun se saisi olla korkeintaan prosentin. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin BKT-pohjaista velkakriteeriä Suomi jo rikkoo ja tavallisen alijäämän osalta ollaan lähellä rikkoa sopimuksen 3 prosentin raja-arvoa, mutta toistaiseksi vaikean taloussuhdanteen perusteella asia on saatu selitettyä parhain päin.

 

2020-luvulla Suomen huoltosuhde nousee 38 prosentilla siten, että kun lapsia ja eläkeikäisiä on nyt 53 sataa työikäistä kohden, on heitä vuonna 2025 arviolta 73. Tämä edellyttää työllisyysasteen nostamista lähemmäs 80 prosenttia, kun se nyt on 69 %, sillä menopaineet kasvavat.

 

Nykyhallituksen aikana Suomen talous on onneksi saatu kasvuun ja vienti taas vetämään, vaikka huuto on ollut kova. Näillä näkymin Suomen talous voi kasvaa jopa 2 prosenttia tänä vuonna. Työllisyysaste voi nousta 70 prosenttiin vaalikauden lopussa, mutta ilman uusia lisätoimia työllisyyspolitiikassa se ei siis nouse kuitenkaan tavoiteltuun 72 prosenttiin, mikä olisi välttämätöntä velkaantumisen pysäyttämiseksi.

 

Jos velkaantumista ei saada nykytilanteessa pysäytettyä, Suomen julkinen talous romahtaa vuoteen 2025 mennessä, sillä silloin sitä velkaa ikärakenteesta johtuen joudutaan väkisinkin ottamaan, jos sitä joku taho Suomelle vielä tuolloin järkevään hintaan myöntää. Kansalaisten verorasitusta ei voida juurikaan nostaa eli siinä ollaan jo kipurajoilla. Ja joskushan ne vanhatkin velat pitää maksaa.

 

On merkillepantavaa, että me poliitikot etenkin hallituksessa saame näistä edellä olevista madonluvuista huolimatta aika paljon kriittistä palautetta siitä, että leikkaamme menoja ja palveluita. Kun korkotaso ei reagoi ylöspäin eli halpaa lainaa saadaan helposti, ei uskota, miten syvällä suossa Suomi todellisuudessa jo nyt on. Päättäjänä itseäni rauhoittaa ymmärrys siitä, että aivan riippumatta hallituksen väristä, talouden tasapainottamistoimet ja kiristävät työllisyystoimet tulevat olemaan todellisuutta seuraavat noin kymmenen vuotta.

 

Jos siis jo nyt säästöpäätökset hirvittävät, en tiedä, mikä on oikea verbi kuvaamaan tunnetilaa jatkossa. Tämä on vasta alkusoittoa sille, että Suomessa ja monissa muissakin länsimaissa on tullut maksun aika. Pitkä ylikulutuksen aikakausi on päättymässä.

 

(kirjoitus on julkaistu Ilkassa 11.5.)

Eriskummallista uhmaa PS-puoluekokouksen alla

Perjantai 5.5.2017 klo 13:12 - Vesa-Matti Saarakkala

Perussuomalaisten puoluekokous lähestyy ja puolue on ennen kokemattomassa käymistilassa. En ole vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgkoskaan kokenut vastaavaa. Puolueen tulevasta suunnasta ei ole syntynyt oikein mitään kunnollista käsitystä tai kuvaa. Ilmassa on lähinnä erilaisia odotuksia ja toiveita ilman mitään konkretiaa. Tähän on tultu, ja se on pelottavaa.

 

Omatunnon krapula vuoden 2015 hallitusratkaisusta ja sen seurauksista on äitynyt osalla nyttemmin niin kovaksi, että pahaan oloon ollaan valmiita ottamaan mitä tahansa, jotta paha olo menisi pois, kunhan vain joku tarjoaa kierroksen. Ollaan kuin riivattuina. Kamalaa katseltavaa ja melko käsittämätöntä, mutta toki inhimillistä. Ei tehtyä kuitenkaan tekemättömäksi saa. Jotka ovat vaalilupauksiin tehtyjen päätösten myötä pettyneet, ovat pettyneet niihin jatkossakin, koska tehdyt päätökset eivät muuksi muutu. Turha siis haikailla mitään uutta alkua. Se on ensimmäinen asia, joka pitää ymmärtää, kun mennään puoluekokoukseen jos aiotaan toimia järkevästi eikä antaa mahdollisuutta hallitsemattomalle kehityskululle ja kaaokselle. Koko Suomi katsoo Perussuomalaisiin.

 

Pohjimmiltaan puolueemme on sekoitus kolmesta vanhasta suurpuolueesta Sdp:stä, keskustasta ja kokoomuksesta. Meihin ovat turvanneet poliittisesti kodittomiksi jääneet suomalaiset. Olemme työväenpuolue ilman sosialismia ja punalippuja. Vaihtoehto korporaatioille, jotka viimeiset 20 vuotta ovat keskittyneet puolustamaan saavutettuja etuja kansakunnan kokonaisedusta ja turvaverkkojen ja kultapossukerhojen ulkopuolelle tippuneista piittaamatta. Valtaosa kansalaisista arvostaa sellaista poliittista voimaa, jolla on näkemystä siitä, miten Suomessa jatkossakin on järkevää yrittää ja sitä myötä työpaikkoja ja hyvinvointia. Valtaosa myös ymmärtää uudistamisen, kunhan omaa asemaa ei uudistuksissa heikennetä kohtuuttomasti ja loputtomasti. Valtaosa arvostaa sitä, että politiikkaa tehdään ajassa.

 

Kannatusjakaumasta päätellen puolueemme on myös koko Suomen puolue. Emme ole boheemeja emmekä toisaalta kyläpoliitikkojakaan. Ylimääräisiä siltarumpuja kyläpäälliköiden monumenteiksi ei tarvita eikä suurien kaupunkien betoniviidakkoihin ole tarkoituksenmukaista ahtaa koko Suomea. Asetamme tässäkin kokonaisuuden sen yksittäisten osien edelle, jotta suomalainen elämänmuoto voi toteutua koko maassa.

 

Kolmanneksi, puolueemme on konservatiivinen ja toimijoitamme kaunistaa vaatimattomuus. Meillä arvostetaan perinteitä ja turvallisuutta. Etenkin kristinusko nähdään positiivisesti, mutta meillä ei edellytetä keneltäkään uskonnollisuutta eli perussuomalaiset ei ole uskonnollinen tai uskovaisten puolue. Rikollisille haluamme kunnolliset ja todelliset rangaistukset ilman paljousalennuksia ja näennäissuorittamista ja turhaa päänsilittelyä. Ulkomaalaisia puolue ei vastusta, mutta Suomi pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ei voi olla mikään kansallisuuksien sulatusuuni, eikä varsinkaan elintasopakolaisten ”pyhiinvaelluskohde” ja ”loppusijoituspaikka”. Maahanmuutto Suomeen on tällä hetkellä hallinnassa ja maahanmuuttopolitiikka on kiristynyt perussuomalaisten myötä niin, että joka päivä joku kellokas Suomessa ilmoittaa sen olevan jopa epäinhimillisen tiukkaa. Tämä on todellisuutta, ja tässä todellisuudessa elävät lähes kaikki suomalaiset.

 

Mistä puoluekokouksen alla olevasta epäselvästä hämmentämisestä todellisuudessa nyt sitten on kyse, sitä ovat minulta monet tiedustelleet, kun ottaa huomioon, että keskeiset päätökset kuten hallitusohjelman hyväksyminen ja hallitukseen osallistuminen 2015 sekä puolueen puheenjohtajan valinta 2015 on tehty yksimielisesti. Vain allekirjoittanut aikoinaan kyseenalaisti hallitukseen osallistumisen tällä ohjelmalla. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja valittiin eilen hyvässä hengessä ja kaikki kolme vaihtoehtoa siihen olivat ns. vakaan linjan kannattajia. Kenenkään ehdolle asettumista ei estelty, latu oli auki kaikille. 

 

Varmuudella en pysty syytä hämmentämiseen sanomaan, mutta pitkän linjan perussuomalaisena näyttää siltä, että kun poliittiset kyvyt ja taidot eivät lyhyen poliittisen kokemuksen tai muiden syiden seurauksena meinaa riittää, ripustaudutaan utopistisiin toiveisiin ja odotuksiin, joilla yritetään peitellä puutteita omassa poliittisessa osaamisessa ja historiassa, esitetään kovaa naamaa ja pyritään kiinnittämään perussuomalaisten äänestäjien ydinjoukon huomio tähän. Tämä on hämmennysilmiön alkulähde, joka ulospäin esitetään siis itsevarmuutena ja kirkasotsaisena vaihtoehtolinjana. Linjana, jonka tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa ja konkretiaa käytäntöön sovellettuna.

 

Ja muistetaan, että kun nyt olemme hallituksessa, kyse ei ole enää vain perussuomalaisista puolueena, vaan koko Suomesta ja sen lähitulevaisuudesta. Voimme nyt hyväksyä tapahtuneet tosiasiat, ottaa opiksi ja kehittyä sekä pitää kiinni siitä, mitä on saavutettu ja mitä estetty. Tai voimme joukkohurmiossa taisteluhuutojen saattelemina suorittaa kollektiivisen hypyn tyhjyyteen koko kansakunnan silmien edessä ja toivoa kaikkien ja kaiken kannalta, että saamme siivet selkään.

Perussuomalaisten seuraava johtajavalinta

Keskiviikko 26.4.2017 klo 10:40 - Vesa-Matti Saarakkala

Kehysriihi on saatu painittua nyt päätökseen ja tulos on pöydässä: Perussuomalaiset ei saavuttanut vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgyhteistyökumppaneistaan selätysvoittoa eikä joulupukki saapunut näin vapun kynnyksellä, vaikka joku sitä lumipyryn perusteella odottikin, mutta kaikki asiantuntijat myöntävät, että pistevoittoja tuli ja pahimmatkin kriitikot myöntävät saadun vähintäänkin torjuntavoiton perhe- ja sosiaalipolitiikassa ja puolueelle tärkeän sisäisen sekä ulkoisen turvallisuuden politiikassa. 

 

Jos perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho siirtyy eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta uudeksi Eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministeriksi viemään eteenpäin rakentavan kriittistä EU-politiikkaa ja tekemään hallittua suunnanmuutosta kulttuuripolitiikkaan kannustaen taiteilijoitamme ja urheilijoitamme entistäkin parempiin saavutuksiin on eduskuntaryhmän tehtävä iso valinta. Ryhmä tarvitsee uuden puheenjohtajan. 

 

Uskon, että johtajan pallille on pyrkyä ja tunkua, sillä puolueen puheenjohtajistoon ovat ilmoittautuneet ehdolle jo ainakin seuraavat ps-kansanedustajat: Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Juho Eerola, Ville Tavio, Leena Meri, Veera Ruoho, Arja Juvonen, Kari Kulmala ja Simon Elo sekä Kimmo Kivelä. Pidän todennäköisenä, että jotkut edellä mainituista henkilöistä saattaisivat olla kiinnostuneita johtamaan myös eduskuntaryhmää, vaikka toki 36 johdettavaa ryhmäjohtajalla on selvästi vähemmän kuin vajaa 10 000 johdettavaa puoluejohtajalla. Ryhmäjohtajana on kuitenkin hyvä harjoitella ja kartuttaa johtajakokemusta ennen isompia saappaita.

 

Elämme ps-puolueessa mielenkiintoista ajanjaksoa.

Kehysriihen rakennuspuut ja muistilista

Torstai 20.4.2017 klo 19:54 - Vesa-Matti Saarakkala

Hallitus kokoontuu lähipäivinä vaalikauden puolivälitarkasteluun ja hartaasti odotettuun vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgkehysriiheen. Sytykkeitä riittää, odotukset ovat tapissa ja jännitys kohoaa. Ennakkotietojen perusteella on lupa odottaa kovia aikaansaannoksia ja tärkeitä tuloksia. Uskoa ainakin pitäisi olla, kun Suomen talous on lähtenyt nyt perussuomalaisten hallituskaudella selkeään kasvuun.

 

Riihen tärkein teema on yhä edelleen Suomen julkinen talous. Fokus on pidettävä tiukasti siinä. Hallituspuolueet hyvässä hengessä varmasti pitävät yhdessä kiinni sovituista linjauksista, jotta vastuuton oppositio ei pääse suistamaan raiteilta lupaavasti liikkeelle saatua Suomi-junaa.

 

Toimenpidelistalla ovat työministeri Lindströmin johdolla työllisyystoimet työllisyysasteen nostamiseksi ja kaikkien pitämiseksi mukana/kiinni yhteiskunnassa, jolloin myös syrjäytyminen ja siitä koituvat kulut vähenevät ja rajuilta lisäleikkauksilta ja veronkorotuksilta vältyttäisiin. Poliittisen lakkoinnon lietsominen ei onneksi näytä tempaavan kovin isoa joukkoa painamaan peräpäätä penkkiin. Suomalaiset eivät innostu Etelä-Euroopan meiningistä, ja 1970-lukukin meni jo jokin aika sitten.

 

Mahdolliset pienet lisäpanostukset tulee omasta mielestäni suunnata mm. syntyvyyden kasvattamisen tukemiseen, omaishoitoon sekä poliisille ja rajavartiostolle. Näin vastataan aikamme haasteisiin. Tehottomia yritystukia voitaisiin vastaavasti leikata. Turvapaikkapolitiikka on pidettävä luonnollisesti kireänä ja päätetyt toimet laitettava huolellisesti täytäntöön, jotta Suomi ei houkuttele turvapaikkashoppailijoita ja maassa säilyy laki ja järjestys eikä kumousvoimille anneta elintilaa. (Hallinnollisten toimenpiteiden lisäksi syytä muistaa kadulla liikkuessa pidättäytyä antamasta taskurahaa ulkomaalaisille kerjäläisille ja kaljarahaa pummeille. Kaikkien poliitikkojen myös pidättäydyttävä tarjoamasta asumuksiaan kaiken maailman turvapaikanhakijoiden majoittamiseen, jottei käy kuten syksyllä 2015.)

 

Valtiolla on velkaa laskentatavasta riippuen noin 116 miljardia euroa ja tänä vuonna valtion budjetista noin 10 % rahoitetaan velalla. Valtion velka on lähes tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paikallishallinnon velkamäärä on yhteensä n. 20 miljardia euroa. Sekin on tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi 2020-luvulla Suomen huoltosuhde nousee 38 prosentilla siten, että kun lapsia ja eläkeikäisiä on nyt 53 sataa työikäistä kohden, on heitä vuonna 2025 arviolta 73, joten työikäisten työtuloja on saatava lisää ja julkisia menoja vähennettävä tai ajaudumme pohjolan Kreikaksi 2020-luvulla.

 

Tässä kehysriihen rakennuspuut ja muistilista.

Kuntavaalien PS-ääniharavat

Tiistai 18.4.2017 klo 18:36 - Vesa-Matti Saarakkala

Timo Soini

Espoo

Uusimaa

4079

125297

3,3 %

Jussi Halla-aho

Helsinki

Helsinki

5641

322933

1,7 %

Leena Meri

Hyvinkää

Uusimaa

938

20275

4,6 %

Arto Luukkanen

Järvenpää

Uusimaa

285

18430

1,5 %

Heidi Savolainen

Karkkila

Uusimaa

74

4051

1,8 %

Taisto Miettinen

Kauniainen

Uusimaa

77

5343

1,4 %

Iiro Silvander

Kerava

Uusimaa

271

15934

1,7 %

Pekka M. Sinisalo

Kirkkonummi

Uusimaa

330

17911

1,8 %

Riikka Slunga-Poutsalo

Lohja

Uusimaa

525

21092

2,5 %

Satu Leino

Mäntsälä

Uusimaa

111

8311

1,3 %

Maiju Tapiolinna

Nurmijärvi

Uusimaa

556

18322

3,0 %

Jenni Lastuvuori

Pornainen

Uusimaa

92

2172

4,2 %

Kristiina Ovaskainen

Sipoo

Uusimaa

165

9774

1,7 %

Paula Tuominen

Siuntio

Uusimaa

42

2804

1,5 %

Pasi Huuhtanen

Tuusula

Uusimaa

144

17789

0,8 %

Mika Niikko

Vantaa

Uusimaa

1237

88842

1,4 %

Veli-Matti Laitinen

Vihti

Uusimaa

305

12766

2,4 %

Pertti Ruuska

Hanko

Uusimaa

170

4448

3,8 %

Veijo Ratilainen

Inkoo

Uusimaa

49

3003

1,6 %

Petri Palin

Raasepori

Uusimaa

227

14015

1,6 %

Jari Tiljander

Askola

Uusimaa

38

2211

1,7 %

Bror Helenius

Myrskylä

Uusimaa

36

975

3,7 %

Lennu Sajomaa

Pukkila

Uusimaa

43

869

4,9 %

Kevin Servin

Porvoo

Uusimaa

321

23727

1,4 %

-

Lapinjärvi

Uusimaa

0

1289

0,0 %

Antti Väkevä

Loviisa

Uusimaa

113

7282

1,6 %

Ville Tavio

Turku

Varsinais-Suomi

2077

92790

2,2 %

Mikko Lunden

Salo

Varsinais-Suomi

1008

24898

4,0 %

Janne Aso

Kaarina

Varsinais-Suomi

662

15618

4,2 %

Mika Koivisto

Raisio

Varsinais-Suomi

365

10788

3,4 %

Vilhelm Junnila

Naantali

Varsinais-Suomi

520

10006

5,2 %

Kari Leppäjoki

Loimaa

Varsinais-Suomi

116

7786

1,5 %

Sami Virtanen

Uusikaupunki

Varsinais-Suomi

142

7408

1,9 %

Juhani Pilpola

Lieto

Varsinais-Suomi

185

8994

2,1 %

Kai Nurro

Parainen

Varsinais-Suomi

78

7839

1,0 %

Jarmo Toivonen

Paimio

Varsinais-Suomi

75

5105

1,5 %

Kirsti Kurki

Somero

Varsinais-Suomi

80

4441

1,8 %

Jyrki Alastalo

Masku

Varsinais-Suomi

209

4478

4,7 %

Tommi Johansson

Laitila

Varsinais-Suomi

214

4013

5,3 %

Farid Harala

Pöytyä

Varsinais-Suomi

73

3986

1,8 %

Mika Hurme

Mynämäki

Varsinais-Suomi

99

3666

2,7 %

Berit Suomi

Kemiönsaari

Varsinais-Suomi

28

3912

0,7 %

Jari Kivelä

Rusko

Varsinais-Suomi

49

2998

1,6 %

Satu Anttila

Nousiainen

Varsinais-Suomi

89

2289

3,9 %

Ari-Pekka Haapanen

Aura

Varsinais-Suomi

88

1682

5,2 %

Silvia Koski

Sauvo

Varsinais-Suomi

45

1612

2,8 %

Mika Jansson

Koski TL

Varsinais-Suomi

44

1230

3,6 %

Olli Ahokas

Vehmaa

Varsinais-Suomi

18

1290

1,4 %

Iiris Peltomaa

Pyhäranta

Varsinais-Suomi

26

1053

2,5 %

Lauri Heikkilä

Marttila

Varsinais-Suomi

68

970

7,0 %

Antti Anttalainen

Taivassalo

Varsinais-Suomi

20

858

2,3 %

Asmo Mikkola

Oripää

Varsinais-Suomi

10

667

1,5 %

Anita Nieminen

Kustavi

Varsinais-Suomi

21

599

3,5 %

Vesa-Matti Junnila

Eura

Satakunta

83

5969

1,4 %

Jani Rantanen

Eurajoki

Satakunta

127

4950

2,6 %

Markus Mäkinen

Harjavalta

Satakunta

56

3366

1,7 %

Tommi Laitila

Honkajoki

Satakunta

74

936

7,9 %

Simo Riuttamäki

Huittinen

Satakunta

211

5074

4,2 %

Erkki Rudenberg

Jämijärvi

Satakunta

46

1040

4,4 %

Sofia Latvajärvi

Kankaanpää

Satakunta

227

6110

3,7 %

Heikki Huhtaluoma

Karvia

Satakunta

63

1464

4,3 %

Mikko Laiho

Kokemäki

Satakunta

124

3650

3,4 %

Ilpo Forsman

Merikarvia

Satakunta

54

1737

3,1 %

Jarmo Virtanen

Nakkila

Satakunta

88

2723

3,2 %

Seppo Nevanpää

Pomarkku

Satakunta

43

1226

3,5 %

Laura Huhtasaari

Pori

Satakunta

2566

40473

6,3 %

Jami Toivonen

Rauma

Satakunta

536

18426

2,9 %

Tiina   Klemelä-Ruohomäki

Siikainen

Satakunta

40

770

5,2 %

Maarit Markkula

Säkylä

Satakunta

145

3585

4,0 %

Tero Järvelä

Ulvila

Satakunta

262

6181

4,2 %

Matti Luostarinen

Forssa

Häme

112

8805

1,3 %

Seppo Söderlund

Hattula

Häme

94

4551

2,1 %

Timo Ratilainen

Hausjärvi

Häme

119

3831

3,1 %

Tuomo Haaksi

Humppila

Häme

27

1214

2,2 %

Lulu Ranne

Hämeenlinna

Häme

1201

31463

3,8 %

Jorma Saarenpää

Janakkala

Häme

99

7572

1,3 %

Petri Into

Jokioinen

Häme

54

2677

2,0 %

Antti Salminen

Loppi

Häme

116

3919

3,0 %

Jari Heikkinen

Riihimäki

Häme

255

12763

2,0 %

Matti Lintukorpi

Tammela

Häme

102

3281

3,1 %

Jari Vähänen

Ypäjä

Häme

18

1320

1,4 %

Mira Nieminen

Asikkala

Häme

195

4499

4,3 %

Taisto Tervo

Hartola

Häme

77

1482

5,2 %

Marko Heino

Heinola

Häme

147

9560

1,5 %

Jari Ronkainen

Hollola

Häme

334

10888

3,1 %

Matti Mäntölä

Kärkölä

Häme

56

2438

2,3 %

Rami Lehto

Lahti

Häme

1320

53622

2,5 %

Ville-Petteri Erola

Orimattila

Häme

348

6874

5,1 %

Ilpo Siljander

Padasjoki

Häme

50

1734

2,9 %

Timo Aromaa

Sysmä

Häme

96

2232

4,3 %

Heli Einola-Virtanen

Akaa

Pirkanmaa

138

7531

1,8 %

Kari Isokivijärvi

Hämeenkyrö

Pirkanmaa

129

4656

2,8 %

Terhi Nurmi

Ikaalinen

Pirkanmaa

196

3789

5,2 %

Mikko Valldén

Juupajoki

Pirkanmaa

20

978

2,0 %

Marko Törhönen

Kangasala

Pirkanmaa

270

14530

1,9 %

Lea Mäkipää

Kihniö

Pirkanmaa

71

1123

6,3 %

Veijo Niemi

Lempäälä

Pirkanmaa

384

10049

3,8 %

Timo Tukia

Mänttä-Vilppula

Pirkanmaa

165

5103

3,2 %

Juha Toiviainen

Nokia

Pirkanmaa

151

15203

1,0 %

Sami Kymäläinen

Orivesi

Pirkanmaa

128

4743

2,7 %

Klaus Myllymäki

Parkano

Pirkanmaa

158

3515

4,5 %

Armi Käki

Pirkkala

Pirkanmaa

149

9297

1,6 %

Martti Mölsä

Punkalaidun

Pirkanmaa

101

1713

5,9 %

-

Pälkäne

Pirkanmaa

0

3283

0,0 %

Ismo Kopra

Ruovesi

Pirkanmaa

25

2505

1,0 %

Maire Villo

Sastamala

Pirkanmaa

111

11945

0,9 %

Lassi Kaleva

Tampere

Pirkanmaa

858

112404

0,8 %

Susanna Karhu

Urjala

Pirkanmaa

50

2365

2,1 %

Mikko Nurmo

Valkeakoski

Pirkanmaa

329

9807

3,4 %

Ari Perämaa

Vesilahti

Pirkanmaa

97

2069

4,7 %

Kalervo Suomela

Virrat

Pirkanmaa

80

3722

2,1 %

Sami Savio

Ylöjärvi

Pirkanmaa

536

14255

3,8 %

Timo Härkönen

Imatra

Kaakkois-Suomi

638

12959

4,9 %

Timo Jantunen

Parikkala

Kaakkois-Suomi

54

2686

2,0 %

Päivi Sivenius

Rautjärvi

Kaakkois-Suomi

55

1861

3,0 %

Harri Ahonen

Ruokolahti

Kaakkois-Suomi

49

2707

1,8 %

Jani Mäkelä

Lappeenranta

Kaakkois-Suomi

749

32178

2,3 %

Lasse Nisonen

Lemi

Kaakkois-Suomi

74

1525

4,9 %

Juha Rantakallio

Luumäki

Kaakkois-Suomi

82

2497

3,3 %

Juhani Kylliäinen

Savitaipale

Kaakkois-Suomi

48

2016

2,4 %

Titta Miikkulainen

Taipalsaari

Kaakkois-Suomi

89

2455

3,6 %

Teija Rönkkö

Enonkoski

Kaakkois-Suomi

41

826

5,0 %

Anssi Karvinen

Heinävesi

Kaakkois-Suomi

54

1791

3,0 %

Jouni Kuitunen

Hirvensalmi

Kaakkois-Suomi

60

1144

5,2 %

Risto Keinänen

Joroinen

Kaakkois-Suomi

58

2337

2,5 %

Johanna Huisko

Juva

Kaakkois-Suomi

93

3071

3,0 %

Tapio Viljanen

Kangasniemi

Kaakkois-Suomi

53

2815

1,9 %

Jussi Marttinen

Mikkeli

Kaakkois-Suomi

242

24364

1,0 %

Tanja Hartonen-Pulkka

Mäntyharju

Kaakkois-Suomi

206

3019

6,8 %

Marko Pöyry

Pertunmaa

Kaakkois-Suomi

48

970

4,9 %

Veli Pekka Myyryläinen

Pieksämäki

Kaakkois-Suomi

128

8054

1,6 %

Antti Kasanen

Puumala

Kaakkois-Suomi

131

1309

10 %

Satu Vihavainen

Rantasalmi

Kaakkois-Suomi

45

1786

2,5 %

Kaj Turunen

Savonlinna

Kaakkois-Suomi

384

16163

2,4 %

Jari Partanen

Sulkava

Kaakkois-Suomi

48

1427

3,4 %

Ari Rinne

Hamina

Kaakkois-Suomi

306

9500

3,2 %

-

Iiitti

Kaakkois-Suomi

0

3510

0,0 %

Juho Eerola

Kotka

Kaakkois-Suomi

751

23673

3,2 %

Jari Lindström

Kouvola

Kaakkois-Suomi

1209

40232

3,0 %

-

Miehikkälä

Kaakkois-Suomi

0

1043

0,0 %

Raul Lehto

Pyhtää

Kaakkois-Suomi

137

2515

5,4 %

Anja Kivelä

Virolahti

Kaakkois-Suomi

67

1717

3,9 %

Mika Purmonen

Ilomantsi

Savo-Karjala

202

2578

7,8 %

Osmo Kokko

Joensuu

Savo-Karjala

435

32656

1,3 %

Jonna Martikainen

Juuka

Savo-Karjala

50

2515

2,0 %

Osmo Pirhonen

Kitee

Savo-Karjala

212

5117

4,1 %

Mika Hiltunen

Kontiolahti

Savo-Karjala

158

6122

2,6 %

Esko Saastamoinen

Lieksa

Savo-Karjala

207

5593

3,7 %

Pertti Nylund

Liperi

Savo-Karjala

79

5363

1,5 %

Ville Sutinen

Nurmes

Savo-Karjala

94

3491

2,7 %

Sanna Antikainen

Outokumpu

Savo-Karjala

136

3253

4,2 %

Jarno Kuningas

Polvijärvi

Savo-Karjala

48

2300

2,1 %

Kari Kulmala

Rääkkylä

Savo-Karjala

141

1177

12 %

Ritva Simonen

Tohmajärvi

Savo-Karjala

50

2233

2,2 %

Tapani Ovaskainen

Valtimo

Savo-Karjala

26

1108

2,3 %

Jouko Tossavainen

Iisalmi

Savo-Karjala

160

9498

1,7 %

Yrjö Pimiä

Kaavi

Savo-Karjala

47

1355

3,5 %

Ari Kaunisaho

Keitele

Savo-Karjala

71

1284

5,5 %

Juha Tapaninen

Kiuruvesi

Savo-Karjala

56

4120

1,4 %

Minna Reijonen

Kuopio

Savo-Karjala

1190

50179

2,4 %

Seppo Jääskeläinen

Lapinlahti

Savo-Karjala

109

4610

2,4 %

Markku Pesonen

Leppävirta

Savo-Karjala

81

4813

1,7 %

Jouni Rautiainen

Pielavesi

Savo-Karjala

155

2423

6,4 %

Jarmo Hänninen

Rautalampi

Savo-Karjala

49

1643

3,0 %

Ari Korhonen

Rautavaara

Savo-Karjala

23

808

2,8 %

Jani Kolehmainen

Siilinjärvi

Savo-Karjala

312

8948

3,5 %

Ilpo Kärkkäinen

Sonkajärvi

Savo-Karjala

85

2015

4,2 %

Olli Ikonen

Suonenjoki

Savo-Karjala

167

3367

5,0 %

Juhani Tähtivaara

Tervo

Savo-Karjala

49

854

5,7 %

Tomi Leppänen

Tuusniemi

Savo-Karjala

21

1316

1,6 %

Pasi Paananen

Varkaus

Savo-Karjala

112

9652

1,2 %

Risto Simonen

Vesamo

Savo-Karjala

58

1176

4,9 %

Jarmo Kyyrö

Vieremä

Savo-Karjala

49

1791

2,7 %

Turo Kalliomaa

Alajärvi

Vaasa

162

5004

3,2 %

Petri Juurakko

Alavus

Vaasa

272

5313

5,1 %

Susanna Välikangas

Evijärvi

Vaasa

25

1309

1,9 %

Harri Koskela

Ilmajoki

Vaasa

227

5834

3,9 %

Jorma Rantala

Isojoki

Vaasa

38

1065

3,6 %

Seppo Tienhaara

Karijoki

Vaasa

37

823

4,5 %

Heikki Santala

Kauhajoki

Vaasa

155

6394

2,4 %

Mika Kankaansyrjä

Kauhava

Vaasa

436

8470

5,1 %

Seppo Palomäki

Kuortane

Vaasa

69

2024

3,4 %

Heidi Pihlaja

Kurikka

Vaasa

165

11274

1,5 %

Aku-Matti Juttuniemi

Lappajärvi

Vaasa

45

1777

2,5 %

Riitta Kangasluoma

Lapua

Vaasa

155

7449

2,1 %

Erkki Valtamäki

Seinäjoki

Vaasa

356

29030

1,2 %

Hilkka Raitanen

Soini

Vaasa

64

1074

6,0 %

Eliisa Panttila

Teuva

Vaasa

122

2965

4,1 %

Reijo Hongisto

Vimpeli

Vaasa

84

1709

4,9 %

Esa Heinänen

Ähtäri

Vaasa

31

2851

1,1 %

Marko Meriläinen

Halsua

Vaasa

46

636

7,2 %

Aleksi Hernesniemi

Kannus

Vaasa

125

2461

5,1 %

Sami Mäkelä

Kaustinen

Vaasa

54

2246

2,4 %

Timo Sillanpää

Kokkola

Vaasa

255

21770

1,2 %

Juha Salminen

Lestijärvi

Vaasa

20

453

4,4 %

Sampo Tyynelä

Perho

Vaasa

59

1368

4,3 %

Oskari Laakeri

Toholampi

Vaasa

31

1565

2,0 %

Jari Mäkelä

Veteli

Vaasa

84

1637

5,1 %

Juha Kalliomäki

Isokyrö

Vaasa

53

2419

2,2 %

Jarmo Tarkka

Kaskinen

Vaasa

32

830

3,9 %

-

Korsnäs

Vaasa

0

1368

0,0 %

Jari Salmela

Kristiinankaupunki

Vaasa

88

4044

2,2 %

Aki Paakkarinen

Kruunupyy

Vaasa

13

3929

0,3 %

Asko Salminen

Laihia

Vaasa

177

3914

4,5 %

-

Luoto

Vaasa

0

2803

0,0 %

Marko Korpi

Maalahti

Vaasa

18

3203

0,6 %

Micael Westerholm

Mustasaari

Vaasa

123

10397

1,2 %

-

Närpiö

Vaasa

0

5244

0,0 %

-

Pedersören kunta

Vaasa

0

6050

0,0 %

Raine Ahopelto

Pietarsaari

Vaasa

120

9906

1,2 %

Aki Leppävuori

Uusikaarlepyy

Vaasa

41

3994

1,0 %

Jukka Mäkynen

Vaasa

Vaasa

780

32698

2,4 %

-

Vöyri

Vaasa

0

3699

0,0 %

Ossi Karjalainen

Hankasalmi

Keski-Suomi

107

2542

4,2 %

Jussi Lehtonen

Joutsa

Keski-Suomi

77

2424

3,2 %

Mauno Vanhala

Jyväskylä

Keski-Suomi

881

62315

1,4 %

Esko Järvenpää

Jämsä

Keski-Suomi

146

10033

1,5 %

Seppo Ahonen

Kannonkoski

Keski-Suomi

32

716

4,5 %

Anna Nieminen

Karstula

Keski-Suomi

83

2215

3,7 %

Harri Oksanen

Keuruu

Keski-Suomi

107

4989

2,1 %

Sampo Laitala

Kinnula

Keski-Suomi

22

1119

2,0 %

-

Kivijärvi

Keski-Suomi

0

660

0,0 %

Jouni Hänninen

Konnevesi

Keski-Suomi

48

1442

3,3 %

Ari Ampuja

Kuhmoinen

Keski-Suomi

40

1283

3,1 %

Raimo Paakkarinen

Kyyjärvi

Keski-Suomi

11

718

1,5 %

Jani Oksanen

Laukaa

Keski-Suomi

90

7930

1,1 %

Ari Ikonen

Luhanka

Keski-Suomi

28

461

6,1 %

Marjo Mitronen

Multia

Keski-Suomi

26

830

3,1 %

Heli Kupari

Muurame

Keski-Suomi

85

4680

1,8 %

Sami Vuoksenranta

Petäjävesi

Keski-Suomi

83

1848

4,5 %

Marko Tiainen

Pihtipudas

Keski-Suomi

52

2123

2,4 %

Pentti Tuomi

Saarijärvi

Keski-Suomi

64

4574

1,4 %

Jouko Sundvall

Toivakka

Keski-Suomi

48

1200

4,0 %

Susanna Kettunen

Uurainen

Keski-Suomi

50

1615

3,1 %

Teuvo Hakkarainen

Viitasaari

Keski-Suomi

158

3281

4,8 %

Jari Halttunen

Äänekoski

Keski-Suomi

429

8647

5,0 %

Juhani Heinonen

Hyrynsalmi

Oulu

61

1113

5,5 %

Eila Aavakare

Kajaani

Oulu

322

14742

2,2 %

Antti Komulainen

Kuhmo

Oulu

138

4115

3,4 %

Paavo Arffman

Paltamo

Oulu

49

1632

3,0 %

Jaana Kemppainen

Puolanka

Oulu

54

1358

4,0 %

Mikko Suutari

Ristijärvi

Oulu

65

686

9,5 %

Hannu Korhonen

Sotkamo

Oulu

78

4657

1,7 %

Sami Pihlajamaa

Suomussalmi

Oulu

94

3748

2,5 %

Janne Havisto

Alavieska

Oulu

58

1156

5,0 %

Samuel Vainio

Haapajärvi

Oulu

71

2935

2,4 %

Ilkka Repo

Haapavesi

Oulu

115

3150

3,7 %

Jorma Tero

Hailuoto

Oulu

19

588

3,2 %

Anu Mäenkoski

Ii

Oulu

55

4211

1,3 %

Lek Pernu

Kalajoki

Oulu

107

6107

1,8 %

Janne Halunen

Kempele

Oulu

150

7079

2,1 %

Joukamo Kortesalmi

Kuusamo

Oulu

103

7870

1,3 %

Esko Loukkola

Kärsämäki

Oulu

46

1197

3,8 %

Asko Laukkanen

Liminka

Oulu

180

3707

4,9 %

Tomi Oja

Lumijoki

Oulu

23

865

2,7 %

Tanja Autio

Merijärvi

Oulu

32

541

5,9 %

Pirkko Mattila

Muhos

Oulu

134

3831

3,5 %

Eero Erkkilä

Nivala

Oulu

186

4548

4,1 %

Mika Antikka

Oulainen

Oulu

170

3490

4,9 %

Jenna Simula

Oulu

Oulu

1189

86161

1,4 %

Juho Kellolampi

Pudasjärvi

Oulu

100

3630

2,8 %

Jorma Romppanen

Pyhäjoki

Oulu

24

1689

1,4 %

Erkki Jauhiainen

Pyhäjärvi

Oulu

28

2765

1,0 %

Sami Kamula

Pyhäntä

Oulu

32

759

4,2 %

Sari Niemelä

Raahe

Oulu

121

10722

1,1 %

Mikko Suontakanen

Reisjärvi

Oulu

35

1358

2,6 %

Ari Ahola

Sievi

Oulu

160

2076

7,7 %

Risto Niemelä

Siikajoki

Oulu

47

2404

2,0 %

Janne Karjalainen

Siikalatva

Oulu

49

2572

1,9 %

Ahti Antero Nevanperä

Taivalkoski

Oulu

40

2104

1,9 %

Heikki Patala

Tyrnävä

Oulu

44

2463

1,8 %

Pertti Kamula

Utajärvi

Oulu

73

1372

5,3 %

Kalle Moilanen

Vaala

Oulu

57

1599

3,6 %

Tarmo Hirvelä

Ylivieska

Oulu

256

6288

4,1 %

-

Enontekiö

Lappi

0

1053

0,0 %

Ilkka Kuuva

Inari

Lappi

33

3245

1,0 %

Harri Tauriainen

Kemi

Lappi

242

9665

2,5 %

Kyösti Sipovaara

Kemijärvi

Lappi

145

3968

3,7 %

Jyrki Savikuja

Keminmaa

Lappi

66

3954

1,7 %

Toni Kenttälä

Kittilä

Lappi

96

3169

3,0 %

Irja Handschmidt

Kolari

Lappi

16

2319

0,7 %

Pentti Reponiemi

Muonio

Lappi

52

1129

4,6 %

-

Pelkosenniemi

Lappi

0

553

0,0 %

Pentti Lakkala

Pello

Lappi

71

2074

3,4 %

Paavo Mursu

Posio

Lappi

62

1579

3,9 %

-

Ranua

Lappi

0

1713

0,0 %

Matti Torvinen

Rovaniemi

Lappi

393

26841

1,5 %

Petri Hakkarainen

Salla

Lappi

45

1869

2,4 %

Jarmo Luosujärvi

Savukoski

Lappi

26

675

3,9 %

Terho Korpikoski

Simo

Lappi

43

1609

2,7 %

Ville Häkkinen

Sodankylä

Lappi

110

4274

2,6 %

Kari Kontiokoski

Tervola

Lappi

43

1556

2,8 %

Kaisa Juuso

Tornio

Lappi

162

9935

1,6 %

Ismo Kalervo Manninen

Utsjoki

Lappi

40

792

5,1 %

-

Ylitornio

Lappi

0

2297

0,0 %

Tulos pöydässä - rehti analyysi

Maanantai 10.4.2017 klo 11:54 - Vesa-Matti Saarakkala

Kuntavaalit 2017, eli entiset kunnallisvaalit, on nyt käyty ja tulos on pöydässä. Perussuomalaisten tulos olivesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg sellainen kuin mielipidetiedustelut olivat ennakoineet. Toiveita oli yli 10 prosentin kannatuksesta, mutta tulos on 8,8 %. Takkiin reilu neljännes vanhaan tulokseen. Lohtuna se, että vaalipäivän äänillä perussuomalaiset ohitti vasemmistoliiton, jonka pj. Li Andersson ehti jo iloita perussuomalaisten selättämisestä. Hän verrattain kokemattomana nuolaisi, ennen kuin tipahti.

 

Vihreät etenivät ja saivat nyt sillanpääasemat monilla paikkakunnilla ottaen opiskelukaupungissani Jyväskylässä samalla valtio-opin vuosikurssilla politiikkaa kanssani opiskelleen Touko Aallon johdolla suurimman puolueen aseman. Muistuttaa perussuomalaisten nousua ja ennakoi valtakunnallista menestystä vihreille seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vaihtoehtoa vanhoille puolueille haettiin nyt siis uudelta suunnalta. Aika näyttää, onko vihreistä lunastamaan suuria odotuksia. Perussuomalasten kannattaa kunnissa tehdä yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat puuttua hyvä veli -politikointiin, oli puolueen väri sitten mikä hyvänsä. Toimijamme ja puolueemme on monissa kunnissa yhä johtava vaihtoehto. Jos valtuustossa löytyy esittäjä ja kannattaja, vaihtoehto saadaan aina esille.

 

Pääoppositiopuolue Sdp, joka yritti tehdä kuntavaaleista hallituksen luottamusäänestyksen, ei onnistunut näissä vaaleissa vaan kärsi tappion, mikä kertoo siitä, että hallituksen uudistava politiikka saa kansalta edelleen vahvan mandaatin. Kansa tietää, että ei voi jättää tekemättä. Sdp etsii itseään ja on nyt hukassa. Olisin ajatellut super-vaikean sote-uudistusharjoituksen tuottaneen nimenomaan demareille enemmän hajaääniä. On jopa vähän sääli nähdä vanha valtionhoitajapuolue tuossa tilassa. Ehkä liian kritiikitön asenne maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin näkyy, sillä ainakaan perussuomalaisten äänestäjät eivät juuri demareihin vaihtaneet. Puheenjohtaja Rinne ei myöskään ole onnistunut viestinnässään erityisen hyvin, vaikka asiat osaakin.

 

Vasemmistoliiton vajaan prosenttiyksikön voitto taas ei päätä huimaa, jos ottaa huomioon, miten rankkoja päätöksiä tämä hallitus on joutunut tekemään sen jälkeen, kun Suomen valtio on tuplannut velkamääränsä noin kymmenessä vuodessa. Ei siinä paljon kaikille ilmaisille päivähoidoille ole sijaa. Olisin odottanut, että kommunistien perilliset olisivat saaneet kovemman voiton, mutta ihmiset ovat nykyään onneksi yllättävänkin realistisia ja paikallisvaalit ovat aina paikallisvaalit. Voi sanoa, että ilman pj. Anderssonin kohtuu hyviä vaaliesiintymisiä tv-paneeleissa, vasemmistoliitto ei olisi edennyt yhtään.

 

Keskusta otti takkiin, mikä mennee ehdokasasettelun piikkiin, ja siihen, että suurimmissa kaupungeissa keskustalla ei ole minkäänlaista profiilia. Samoin puolueiden äänimäärissä ykköseksi tullut kokoomus. Kumpikaan puolue ei saanut tavoitteitaan ehdokasmäärässä lähellekään täyteen. Vastuunkanto painaa siis myös kahta muuta hallituspuoluetta.

 

Summa summarum: Jos perussuomalaiset herpaantuu tästä tuloksesta liikaa, hallitukseen tässä maassa nousisivat vaalien kautta todennäköisesti punavihreät, jos vaaleihin ajauduttaisiin ennenaikaisesti, sillä punavihreiden kannatus saattaisi olla eilisiä tuloksia jonkin verran korkeampi eduskuntavaaleissa, jos ne pidettäisiin nyt, kun listat olisivat täynnä joka vaalipiirissä toisin kuin kunnissa. Sitä kannattaa itse kunkin miettiä, vaikka miten harmittaisi. Puolueen ei kannata kuolemanpelossa tehdä poliittista itsemurhaa. Perussuomalaisia ei ole eduskunnan ulkopuolelta yksikään ryhmä edelleenkään kyennyt valtakunnallisesti haastamaan. Vain puolueen hajaannus voisi saada aikaan muutoksen tuohon tilanteeseen.

"Se on täytetty"

Perjantai 7.4.2017 klo 0:08 - Vesa-Matti Saarakkala

Tähän asti olen äänestänyt aina kuntavaaleissa itseäni. Tällä kertaa en asettunut kuntavaaleissa vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgitse ehdolle, mutta aion siitä huolimatta ehdottomasti käyttää äänioikeuttani. Sanotaanhan, että äänestämällä saa vähintäänkin oikeuden moittia päätöksiä ja arvostella.

 

Äänestävänä rivikuntalaisena tuo oikeus kuuluu ensi sunnuntain jälkeen myös allekirjoittaneelle, vaikka varmasti moni ottaisi sen mielellään minulta aktiivipoliitikkona pois. Pidätän itselläni kuitenkin oikeudet kunnallisiinkin mielipiteisiin jatkossakin. Katson sitten, miten niitä tuon ilmi, jos tuon. Mutta mihinkään hurraa- ja painetaan villaisella -porukoihin minua, kriittistä sielua (ei orjasielua), ei tulla koskaan saamaan mukaan. Totuus ei pala tulessakaan, vaikka sitä etenkin pienemmillä paikkakunnilla tietyt porukat yrittävät monin eri tavoin hyvä veli -kerhoissaan kärventää. Se on heidän tapansa elää ja hengittää. Savua silmissä ja sieraimissa sekä keuhkojen uumenissa ja otsalohkossa.

 

Valinnanvaraa perussuomalaisella listalla on. Ääneni menee takuuvarmasti perussuomalaisille. Kurikassa perussuomalaiset on ainut puolue, jota on kiinnostanut kuntalaisten mielipide jättiläismäisiin ja peruuttamattomiin ratkaisuihin, kuten kuntaliitoksiin. Ainoa, jonka rivit olivat suorina viimeisestäkin kuntaliitoksesta äänestettäessä. Ainoa, jolla ei ollut hällä väliä -asenne demokratiaan ja taloudenpitoon sekä paikallisten veronmaksajien edusta huolehtimiseen. Vaalienaluspuheille ei Kurikassa tarvitsekaan tällä kertaa antaa edes puupennin vertaa arvoa! Pöytäkirjat puhukoot puolestaan.

 

Harmi, ettei ääniä riitä annettavaksi kuin yhdelle henkilölle. Julkisesti en ääneni kohdetta paljasta, koska en halua olla epäreilu. Tiedän, miltä se tuntuu, kun joku oman puolueen näkyvä vaikuttaja lähtee jonkun henkilön taakse näkyvästi. Siinä on puolensa ja puolensa, mutta jos et ole itse tuo henkilö, jonka taakse nimillä ja naamoilla lähdetään, ei se erityisemmin mieltä ylennä. Joskin antaa vastaavasti itsenäisyyttä ja vapautta. Eikä kannettu vesi kaivossa loppupeleissä pysy. Sen olen nähnyt politiikassa liian monta kertaa. Kummisedät kuuluvat sukujuhliin, eivät politiikkaan.

 

Äänestettävän ehdokkaan valitseminen ei ole helppo suoritus, koska listallamme on kunnallispolitiikassa tarvittavia hyviä ja monipuolisia ominaisuuksia epätasaisesti eri henkilöillä. Täytyy punnita, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä. Kaikilla ei ole kaikkia. Toivotaan ja uskotaan, että läpi menee kuitenkin useampi henkilö, niin silloin saadaan aikaan tilanne, jolloin ryhmässä henkilöiden erilaiset ominaisuudet pääsevät täydentämään toisiaan. Tunnen henkilöt aika hyvin, joten en päätä kirjoitustani toteamukseen "arpa on heitetty", vaan päätös on tehty. Sunnuntaina voi hyvillä mielin todeta, että se on täytetty - kansalaisvelvollisuus nimittäin.

Kannanotto puolueemme johtajien valintaan

Keskiviikko 29.3.2017 klo 16:17 - Vesa-Matti Saarakkala

Moni on kysynyt minulta, vuodesta 2000 puolueessamme vaikuttaneelta toimijalta, ketä/keitävesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg aion äänestää puoluekokouksessamme. Olen todennut, etten osaa sitä vielä varmuudella sanoa, vaan seuraan tilannetta, mutta tämän päivän jälkeen osaan kyllä tarvittaessa sanoa, keitä en ainakaan suosittele äänestettäväksi johtoon, koska en pidä johtajiksi pyrkiviltä sopivana jakaa eduskuntaryhmämme ja puolueemme toimijoita tavalla, JOLLA tänään se on julkisesti tehty. Jokainen politiikassa eduskunnassa toimiva tietää, että tällainen ei vain käy päinsä. Joka ei tätä ymmärrä, ei ymmärrä sitten paljon muutakaan.

 

Kaikille perussuomalaisille on tärkeää toteuttaa ja toimeenpanna hallituksen mahanmuuttopoliittinen toimenpideohjelma, mutta se tapahtuu hallituksen eduskuntaryhmien voimalla, ei yhdeksällä kansanedustajalla, jotka tekevät nyt omaa henkilökohtaista politiikkaansa. Ulostulo, josta luin äsken verkosta, vahingoitti pahasti puoluettamme hajottaen sitä sisältä. Ei hyvä.

 

Toivottavasti puolueen johtaminen ei päädy tällaisiin käsiin. Noin ei voida johtaa ihmisiä eikä asioita.

Yhdeksikön Sotea koskeva uhkaus punnitaan jo ensi viikolla opposition sote-välikysymyksestä äänestettäessä.

Rasismin ja homorummutuksen rumat päät

Perjantai 24.3.2017 klo 15:14 - Vesa-Matti Saarakkala

Tällä viikolla on vietetty taas rasisminvastaista viikkoa. Rasismista on monta määritelmää, ja nykyään vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpgrasismiksi helposti leimataan myös eri kulttuureita eli arvo- ja normijärjestelmiä kritisoivat tai priorisoivat mielipiteet. 

 

Minusta rasismia on lähinnä yksilöä koskeva syrjintä tai kiusaaminen, jos syrjintä tai kiusaaminen perustuu syrjittävän/kiusattavan rotuun tai etniseen taustaan tai kulttuuriin. Rasismi on yksiselitteisesti tuomittavaa. Yleinen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävä kannanottaminen eri kulttuureihin taas ei ole rasismia, vaan filosofiaa ja politiikkaa. Toki siinäkin on mahdollista sortua toimimiseen hyvän maun rajojen ulkopuolella tai jopa lainvastaisella tavalla kiihottaen kansanryhmää vastaan.

 

Olen huomannut, että moni, joka heiluttaa rasismikorttia herkimmin, vaikuttaa itse helposti jonkinlaiselta tirskuvalta ”koulukiusaajalta”. He nostavat itsensä toisten yläpuolelle epärakentavalla tavalla pilkkakirveet kourissaan. Heidät tunnistaa siitä, että he ovat valmiita käyttämään kaikkia mahdollisia retorisia (ehkä muitakin) keinoja vaientaakseen vastapuolen ja leimatakseen hänet/sen. Erityisesti taannoin käydyissä avioliittolakikeskusteluissa tuo ilmiö nosti rumaa päätään. Oikein tunsi, miten perinteistä avioliittokäsitystä monipuolisesti puolustavat tahot joutuivat suoranaisen vihan, pilkan ja ivan kohteiksi. Kyse oli homorummutuksesta, jolla yritettiin vaientaa kaikki kulttuurinen, historiallinen ja älyllinen argumentointi sukupuolineutraalisuutta vastaan. 

 

Minusta homorummutuksessa kaikui totalitarismi ja ulossulkeminen: Kaikki perinteistä avioliittokäsitystä julkisesti kannattaneet ja puolustelleet pyrittiin leimaamaan yksinkertaisiksi, epä-älyllisiksi, sivistymättömiksi ja suvaitsemattomiksi. Tuli tuntuma, että jos kovimmat homofanaatikot olisivat saaneet päättää, yksikään perinteistä avioliittokäsitystä julkisesti puolustava taho ei ansaitsisi sananvapautta, ja jos valta olisi punavihreillä/vasemmistoporvareilla, niin ei taitaisi perinteisesti ajatteleville ihmisille löytyä edes töitä, koska väärä mielipide sukupuolikysymyksiin. Siihen viittaa myös se, että monet pienet ja isot yritykset katsoivat asiakseen yhtyä homorummutukseen. Palkkaisivatkohan nämä yritykset töihin julkisesti homoavioliittoja vastustavia henkilöitä vai syrjisivätkö ne heitä (vai pitäisikö sanoa: niitä?)? Sen verran kovaksi homorummutus yltyi, että en voi ainakaan itse olla enää varma, miten nuo homorummuttaneet yritykset toimisivat. Oliko noiden yritysten työntekijöillä mahdollisuus näkyvästi ottaa kantaa homoavioliittoja vastaan, koska heidän oma työnantajansa katsoi tärkeäksi osallistua poliittiseen vaikuttamiseen homorummutukseen yhtyen? Mukanahan oli jopa pörssiyrityksiä.

 

Minusta Suomen suurin ulossulkemisprojekti ei ole arjessa yksilöiden toimesta tapahtuva rasismi, joka on satunnaista ja organisoimatonta vaan homorummutus. Maahanmuuttokriittisyys ja monikulttuurikriittisyys, joita rasismiin usein samaistetaan, ovat taas parhaimmillaan erittäin rakentavia tulokulmia arkeen ja yhteiskuntaan. Sen sijaan homorummutuksen valtakunnallisesti näkyvimmät ja kuuluvimmat toimet ovat olleet totaalisia: Niissä on kaikunut anarkistien rautakärkimaihareiden päinjuoksuaskeleet ja möly sekä mökä, jossa mylvien jyrätään, vaiennetaan ja tukahdutetaan mielipiteenvapaus vastapuoli häpäisten.

 

Rasismi on potentiaalinen uhka yhteiskunnalliselle koheesiolle, mutta homorummutus ei, sillä homorummutus on jo uhannut ja uhkaa parhaillaankin yhteiskunnallista koheesiota. Toivottavasti ilmiö saadaan kuriin tai laantuu, nyt kun homorummuttajat ovat saaneet, mitä ovat halunneet. Jäljet kuitenkin pelottavat.

Mahdollisen poliittiseen mielipiteeseen perustuvan syrjinnän osalta tarkkiltavat yritykset/yhteisöt: 

Aalto-yliopiston Taiteiden ja Suunnittelun ylioppilaat TOKYO ry; Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY); Active People Oy; Activeark JWT; Aikaa, Ammattijärjestäjä Professional Organizer; AITO Helsinki; Akavan Erityisalat; A-klinikkasäätiön Dopinglinkki; Akselimedia; Aktuaali; Alda Media Oy; Alkuvoima; Aller Media Oy; Alligaattori Kustannus Oy; Amnesty International - Suomen osasto; Amurin Suutari Oy; Angel Films Oy; Anglica ry.; Anima Vitae Oy; Anna Matilainen Design; Another Castle; Antikvariaatti Omituiset Opukset; Anton & Anton; AP Haglund Oy / Amazement; AppCampus; Apple-käyttäjät ry; Apropos lingua; Archipelacon; Armon Vihreät; Arts Management Helsinki; Asianajotoimisto Hippi; Ateneum; Attendo; Avain; Avaus Marketing Innovations; Avoin ministeriö

Backline Rental Finland Oy Ltd; Backline Rental Finland Oy Ltd; Backstage Rock Shop Oy; Balansia Films; Bar Piilo; Barefoot Wine; Bear Park Cafe; Beiz Oy; Bella Parete Oy/Seinäruusu; Ben & Jerry's; Betulla Production Oy; Bieder Kukkakaupat; Black Moda Oy; Blic Oy; Bob the robot; Bom Tuotanto; Bright Finland Oy; Buena; Bulevardin Viestintä

Café Cavalier; Calcus kustannus; Chef & Sommelier; Chez Marius; Chocochili; Cityklinikka; Claybay Hockey ry; Cocomms Oy Ltd; Codento; Colossal Order Oy; Competition&Sales CS Oy; Cooma Dance Academy Oy; Cosa Nostra Crew Oy; Costo; Cosvision ry; Cresense

Demi; Demoni ry; Desucon; Diagonal; Diktamen; Dingle; DJ Online; DNA Oy; DocPoint - Helsinki Documentary Film Festival; Domdom; Done IT Oy; Down to Size; DRG Medical Systems Oy; DTM; Durat; dynamo&son

EDIT; Edumate Consulting Oy; EduWeb; Eerikkilän Urheiluopisto; Eficode; Ei vihapuheelle -liike | No Hate Speech Movement; Eino Nurmisto Photography; Eiring; E-kontakti.fi; Ekumeenisen Yhteys-liikkeen tuki ry; Elisa Oyj; ELMU ry; elomedia.fi; Elovirkku Oy; EM Group Oy; EMMA - Espoon modernin taiteen museo; Emotion Tracker; Esmes Digital Oy; Ethica Oy; Euro Motor Center Oy; EuroGames Helsinki; Exogenic Music Group; Exove

FAB makeup - hair; Fake; Fallen Angel Promotion; Fatgillet rf; FC Fox; Feathr Oy; FinFami ry; Finlayson; Finnmatkat Oy; Flockler; Flow Festival; Food from Hel; Footbalance System Oy; Frantic; Freedom; Fried Music; Frozen Vision; Frozenbyte Oy; Fullsteam; Funny Films Oy; Futurice Oy; Fyysikkokilta ry

Gaggui Kaffela; GAYY ry; Gegwen Getaways; Geysir ry; GimmeYaWallet; Girls Rock! Finland; Glad Game Studio; Glorian Ruoka & Viini; Go Lightly; Go Lightly; Gofore Oy; Good Life Coffee; Grand Cru; Great Minds Oy; Green Spot Media Farm; Groop & Tiensuu Arkkitehdit Oy; GrooveFM; gTIE; Guiart Oy

H.O.T. ry; Habitat Finland; Hahmo Design Oy; Hannan Soppa; hasan & partners; HeiaHeia; Heimo Community Oy; Hella ja Herkku; HELNO Oy; Helsingin Diakonissalaitos; Helsingin gaykuoro Out ‘n loud ry. Helsingfors gaykör Out ‘n loud rf.; Helsingin Jäätelötehdas Oy; Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat; Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas); Helsingin yliopisto; Helsingin yliopiston science fiction klubi ry; Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY); Helsinki Think Company; Helsinki-filmi; HELtours; Hercules Gay Club; Herman & Noice; Hiltusen pyörähuolto; Homoware.fi; Hotelli- ja ravintolamuseo; Hr Solutions; HUHU Visual Productions Oy; Human@Work; HYPR Agency; Hyvinvoinnin Tavaratalo Oy; Hää- ja juhlapukujen erikoisliike Revelations; Häät.fi

iasy Oy; Ida Fram; Ilosaarirock; Improvisaatioteatteri Intopiukeet Ry; Indian Summer; Indie Films Oy; Ingrid Music Oy; Insinööritoimisto Mittatyö Timo Holopainen Ky; INT2000 Oy; Into; Intotiimi; Invalidiliitto ry; Inverse Music Group; Iskelmä; Iskelmä Rex; It’s Yoga Helsinki; IVALO Creative Agency

Jam In the Box; Jamera Oy; Jatkoaika; Jerone Group Oy; Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry; Joensuun seudun seksuaalinen tasavertaisuus Hobiles ry; Johnny Kniga; Jokierä Oy; Joy & Order; Julkisten ja hyvinvointialojen liitto; Jumppahullu; Jyväskylän anime- ja mangaseura Tsukiai; Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry & Tanssisali Lutakko; JYY | Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta; Jädelino; Järjestöammattilaiset - Jami ry; Järvenpään Vaatepuu

Kaffa Roastery Oy; Kaiku Agency Oy; Kalevan Kello; Kallio Rolling Rainbow; Kalliolan Nuoret ry; Kalliomedia; Kamarikuoro Värinä; Kampaamo Maa; Kansallinen edistyspuolue; Kansallinen sateenkaariryhmä - Kasary ry; Kanta ry; Karkkikauppa Sweetheart; Karreinen.org; Kaskas Media; Kassette Oy; Katajanokan Pyöräkorjaamo; Kauneushuone Janiika; Kaupunkimedia City; Kehvola Design; Kellariompelimo; Kellopeli Lifestyle Clinic; Keski-Suomen Psykologiyhdistys (Kepsy); Keskustan Opiskelijaliitto ry (KOL); Keskustanuoret; Kierrätystehdas ry; Kinda Oy; Kinokokko Oy; Kinostamo; Kitka; KLOK Creative Agency Oy; Kohokohdat.fi; Kokoomuksen Naisten Liitto ry; Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta; Kokoro & Moi; Konst hair & gallery; KotiHammas Oy; Koversis Marja Hannula; Kristallipuolue; Kristian Tervo Photography & Liedon Kuvaus; Krohnsoft; Kroma Productions Oy; Kubo Oy; Kultaranta Resort Oy; Kulttuuria kaikille -palvelu; Kuntien asiantuntijat - KUMULA ry; Kuopio Roller Derby Ry; Kurio; Kustannusliike Robustos; Kustannusosakeyhtiö Nemo; Kustannusosakeyhtiö Paasilinna; Kuubi; Kuusikorven tila; KWD Digital Oy; Kyrö Distillery Company; Käpylä Maanantai PP '11 ry; Käännöstoimisto Magus

Lahden Taiteilijaseura ry; Lankakauppa Kerä; Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY); Lappeenrannan ja ympäristön Vapaa-ajattelijat ry; Lasinen lapsuus; Lasipalatsin Mediakeskus Oy; Latva; Le Bonk; Lemminkäinen Oyj; Leonidas Oy; Levier Group Oy; Liekku Ry; Lieska-Tuotanto Oy; Liikunta- ja tanssistudio Fiilis Fitness; Like Kustannus Oy; Lippupalvelu; Lippupiste Oy; Live Nation; Loop; Love Me Do; Luckan i Helsingfors; LumiWAU Oy; Luontopalvelu Erätaival

Maa ja ilma ry; Mad House Helsinki; MadCraft; MAFY-valmennus; Magistrum; Magnusborgin Studiot; MaHa Graphics - Hipstaphoto Oy; Mainostoimisto Adams Oy; Mainostoimisto Convoy Oy; Mainostoimisto Pohjolan Mylly; Majava Baari (Beaver Restaurants Oy); Maku Brewing; Mangaani Motion Pictures; Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Mann's Street; Mantelina; Maritori; Mattolaituri; McCann Helsinki; Me We; me&i; Mediatoimisto Voitto; Mediayhtiö B105 Oy; Meido; Mekaanisen Musiikin Museo; Mellakka Helsinki Oy; Mennään naimisiin! -lehti; mesenaatti.me; MesiJussi; Messua Oy; Metro Helsinki; Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA; Microsoft Oy; Mielikuvituksia; MIG Salibandy ry; Miia Magia Design; Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK; Mili Viita Communications Oy; Miltton Oy; Ministry of Games; Miracle Members; Modern Artisans United MAU Oy; Moision KauppaCafe; Moline; Momono; MOoCB* Concept; Mountain Sheep; MU Health Group; Muotoilutoimisto Ehee; Muru; Musan Salama ry; Musiikkitalo; MUTE Musiikkiteatterikuoro; MY Collection Accessories; My Music Agency; Mysema Oy; Måndag

Naisasialiitto Unioni ry.; Naistoimittajat ry; Nekocon Ry; Neliökilometri; Nem Agency Oy; Nomad Cellars Oy; Nordkapp; Nordkapp; North Pole Dance Company; Nosh Company Oy; Nosto Solutions Oy; Nuoret Lakimiehet ry - Unga Jurister rf; Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry; Nurmi; Nykytaiteen museo Kiasma; Nyyti ry; Nörttitytöt ry

OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistys ry; Obscure Entertainment; Ohjelmapalvelu Mielihyvä; Ohjelmatoimisto Anselmi; Oktober; On the Rocks; Onemanband OMB Finnish Designers Boutique; Onno; Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL); ORACLE Finland; Oranssi ry; Oranssimedia; Osk Hiiden Hoito ja Taito; Osuuskumma; Osuuskunta Lilith; Osuuskunta Mielipäivä; Osuuskunta Sange; Osuuskunta Satoria; Osuuskunta Team Kestävä; Oulu Roller Derby ry; Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY; Oulun Ylioppilasteatteri ry.; Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab; Oy Bakom micken Ab; Oy Basso Media ltd; Oy Höntsy Ab; OY KILROY Finland Ab

Packdesign ID Oy; Pajumaja; Pakanaverkko ry; palminen.com Oy; Palvelualojen ammattiliitto PAM ry; Panic Marketing Oy; Panimoyhtiö Hiisi Oy; PAPARAZZI Model Management; Paper Planes; Papit tasa-arvoisen avioliittolain puolesta; Paradise Tattoo & Piercing; Parisi; Parku ry; Parnassia Oy; Patisserie Teemu & Markus; Pelastakaa Lapset ry; Peliyhdistys Legacy ry; Pentagon Design Oy; Photo Do ry; Pihka; PIÑATA; Piraattipuolue; PlayRaven Oy; Pohjantähti-Elokuva; Pohjois-Helsingin Vihreät; Pohjoisranta Burson-Marsteller; Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto; Point Panic Oy; Polar Illusions; Popcult Helsinki; Popkatu; ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry; Profit Interior Oy; Program Finland Oy; Prometheus-leirin tuki ry; Prominda Revolution Oy; Pro-tukipiste ry; Proud Optiikka; Provinssi; Provisual Oy; Pub Sirdie; Puistokadun Kukkatupa; Punavuoren Folio Oy; Pure Orange Ekokampaamo; Pure Waste Textiles Oy; Putkinotko ry; Puusepänpalvelu Siniranta; Pyöräpalvelu Berggren Oy; Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Qi Store / Urbanstory; Q-teatteri; QX.fi

Radical Soul Oy; Radio City; Radio Helsinki; Radio Nova; Rangunkorpi Oy; Ravintola Aito; Ravintola Demo; Ravintola Ilves; Ravintola Juuri; Ravintola Kerubi; Ravintola Manala; Ravintola Oiva; Ravintola Sointula; Ravintola Tirra; Ravintola Torvi; Reaktor; RedBerg Agency; Redland Oy; Regnbågsankan rf.; Remedy Entertainment ltd; REPUTATION Helsinki; Rival Games Oy; Rohkea Suomi; Roll-On Derby; Rosebud; Routa Travel; Rovio Entertainment Ltd; Rovio Entertainment Ltd; Royal Ravintolat Oy; Ruisrock; Rune & Berg Design Oy; Runsaudensarvi; Ruohonjuuri Oy; Ruokaa Suomesta; Ruokablogi Kokit ja Potit; Ruosniemen Panimo; Rusto-Osiris; Rva K.A.Koskisen Tili- ja toimistopalvelu Oy; Rymy-Eetu; Rytmihäiriöklubi

Saana ja Olli; Sahara Oy; SAK; SAKKI ry; Samuji; Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry; Sateenkaariperheet ry; Sateenkaarisohva; Sateenkaariyhteisöt / ranneliike.net; Satelnet Oy; Saunayoga International Oy; Savukeidas; SC5 Online Oy; Scandic; Secrays; Seema oy; Seijan Laskenta; Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys Selmu ry; Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys Selmu ry; Seinäjoen vapaa-ajattelijat; SEK; Sempre Media Oy; Seta; Sexpo-säätiö; Sharetribe Oy; Sherpa; Shine Finland Oy; Siili Solutions Oyj; Silencio Oy; SilverFrame Photography; Sininen Meteoriitti Oy; Sisustusarkkitehdit Fyra Oy; Sisustuskauppa.com; Slush; SMT Oy; Snowbird Airlines Oy / Lumilintu Oy; Sokkeli Oy; Somewhere; Sonera; Soppa365; Sori Brewing Finland Oy; Sorware ay; Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry; Sosialidemokraattiset Nuoret Ry; SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry; Soundtravel Oy; SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry; Special Film Company SFC Oy; Steep Interactive; Stilton Literary Agency Oy Ab; Storyville; Strateginen viestintätoimisto Ellun Kanat; Studentbladet; Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia - Novium; Studio Carpelan; Studio Skaala Oy; Studio Tambor; Sugar Helsinki; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; Suomen freelance-journalistit; Suomen Lakimiesliitto- Finlands Juristförbund ry; Suomen Lääkäriliitto; Suomen Mielenterveysseura; Suomen Mikroyrittäjät Ry; Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry; Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi; Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry; Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry; Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry; Suomen PEN; Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ry; Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ry; Suomen Psykologiliitto ry; Suomen RFSU Oy; Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP; Suomen Säveltäjät ry; Suomen Työväen Urheiluliitto; Suomen UN Women ry; Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry; Suomen ylioppilaskuntien liitto; SupaDupa Design; Susannan Työhuone; Suunnittelutoimisto BOTH; Suutari Varis; Svensk Ungdom; Symbio; Sähköliike Helle & Helle Oy; Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry

Tabulaland Art Store; Taidehalli; Taideyliopisto; Taideyliopiston ylioppilaskunta; Takomo Alkutuli; TAKU ry; Tammi; Tampere Roller Derby.; Tampere Rugby Club; Tampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ry; Tampereen journalistiikan ainejärjestö Vostok ry; Tampereen Kulttuurikamari Oy; Tampereen seudun tradenomit ry; Tampereen taidekasvatus ry; Tampereen YK-yhdistys TAYK ry; Tampereen yliopiston ylioppilaskunta; Tanssin Tiedotuskeskus; Tanssiteatteri Auraco; Tapahtumat M.A.T Oy Ab; Tapp Commerce Oy; Tarasow Films Oy; Tasty Living Helsinki; Tavastia; Team Unique; Tekstihuoltamo; Tero Saarinen Company; Terveysklinikka Pisara; Terästarvike Oy; The Family Inc. Advertising Network Oy; The Helsinki Distilling Company; The Natural Goods Company; Tieteentekijöiden liitto; Tikau; Tiketti; Tmi Tuomas Jäntti; TOIMISTO makeup & hair agency; Toukka Lastenkirjakioski; Toveri Hki; Tracon ry; Trapesti OY; Traplight Games; Trasek ry; Trendi; Tsto; Tuffi Films; Tulos Helsinki Oy; Turku Design Festival; Turre Legal; Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUO; Turun Ompelimo; Turun Sarjakuvakauppa; Turun seudun psykologiyhdistys ry; Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry; Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY; Turun ylioppilaslehti; Tuska Open Air Metal Festival; Tutkimuspaja Avanto Helsinki osk.; TV Tools Oy; Tyra Therman

Ugly Twins Helsinki; Uhana Design; UKKO.fi; Unionimedia Oy; Unique Sales Oy; Universal Music Finland; Universum ry; Uploud Audio; urbansauna

Vaadin Oy; Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi; Wacky Tie Films; Vapaa-ajattelijain Liitto ry; Vapamedia; Varusteleka; Wasa Teater; Vasemmistoliitto / Vänsterförbundet; We Love Cruises Oy; Web Fellows Oy; Web-veistämö Oy; Veikkausliiga; VELVET; Venuu; Verkkojulkaisut Oy; Verkkolehti Yhtiönkatu; Verkkoteollisuus ry; Werklig; Verso Globe Oy; Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti; Viestintä- ja markkinointitoimisto Myy; Viestintätoimisto Deski Oy; Viestintätoimisto Wolfcom Oy; Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO; Vihreä Lanka Oy; VILD Music Company; Vividin Oy; Volume -Vaasan uuden kulttuurin yhdistys; WSOY; WTF Helsinki; Wunderdog Oy; Vuohi Media; Vuokraturva; VUORIORTTA; WWF Suomi; Väestöliitto; Wörks Oy

YAD Youth Against Drugs ry; Über Helsinki; Yellow Film & TV; Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry; Yhteismaa; Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL

Ziamaria Oy; Zum Beispiel

Åbo Akademis Studentkår; Åke & Pulla Oy

Ämy ry

Vanhemmat kirjoitukset »