BLOGI

EU-puheenvuoroni 27.1.

Share |

Tiistai 27.1.2009 klo 13:48 - Vesa-Matti Saarakkala


Hyvät nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen ryhmän jäsenet, arvoisat vesa-matti1.jpgkutsuvieraat!

Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmän enemmistö ajaa kannanotossaan EU:n muuttamista liittovaltiosuuntaan, kuten myös ulkoministeri Alexander Stubb aivan oikein huomasi. Jos oletetaan, että Euroopan unionista voi kehittyä kansanvaltainen järjestelmä, on liittovaltion tavoitteleminen perusteltua. Tällöin oletuksena on myös se, että eurooppalaisista voisi kehittyä pitkällä aikavälillä yksi kansa.

 

Jos taas oletuksena on, että kansat ovat itse katoavaa perinnettä, edustaa liittovaltiolinja sääntelemättömän markkinatalouden edistämistä.

 

Kun ottaa huomioon, miten erilaisia maita ja kansoja EU:ssa on mukana, uskon, että EU:n kehitys vie kohti sääntelemätöntä markkinataloutta ja hyvinvointivaltionäkökulmasta tarkasteltuna kohti ns. köyhäinhoitoyhteiskuntaa: Hyvinvointipalveluissa korostuu tällöin tarveharkinta, mikä Suomen tapauksessa merkitsee tältä osin paluuta menneisiin aikoihin – vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole silloin ohi. Yhä enemmän korostuu silloin ääni per euro –periaate ääni per henkilö –periaatteen kustannuksella, ja se luo sisäistä epävakautta. Jotta homma pysyy kasassa, joudutaan kehittämään yhä aukottomampi EU:n valvova silmä.

 

Maailma on muuttunut, kuten se on tehnyt aina emmekä voi olla muuttumatta mukana. Suomalaiset ovat olleet aina harvinaisen hyviä muuttumaan oman etunsa mukaisesti. Suomalaiset eivät ole kuitenkaan koskaan muuttuneet yksin ajan ehdoilla. Jos me niin olisimme tehneet, keskustelisimme täällä nyt mahdollisesti suomen sijasta venäjäksi. Tämä tulee pitää mielessä, kun nykyäänkin reagoimme ajan haasteisiin.

 

Suomalainen tapa tehdä asioita on monelta osin kiitettävää. Miksi Suomi muuten olisi niin usein positiivisessa mielessä otsikoissa maailmalla? Silloin, kun Suomi on negatiivisessa mielessä otsikoissa ulkomailla, voidaan sen katsoa johtuvan ainakin osittain juuri siitä murroksesta ja pahoinvoinnista, jota ajassamme on. Olen huolestunut, mikäli me emme osaa löytää maamme rajojen sisäpuolelta uusia ratkaisuja ajan haasteisiin, vaan haemme niitä ensisijaisesti maamme rajojen ja kulttuurirajojemme ulkopuolelta.

 

Minusta Suomen ja suomalaisten etu on käydä vapaata kauppaa ja tehdä yhteistyötä yli rajojen, mutta päättää kuitenkin itse siitä, millaiset yhteiskuntarakenteet meillä maassamme on. EU:n uuden perussopimuksen linjaukset siitä, mitä asioita tulevaisuudessa voidaan päättää Suomessa ja mitä taas EU:ssa päätetään, ovat veteen piirrettyjä viivoja. Jos asioista ei päätetä Suomessa, vaan ulkomailla, on lopputulos Suomen kannalta usein huonompi.

 

Suomen kilpailuetu verrattuna muihin maihin on suomalainen yhteiskunta ja suomalaisuus. Yhteiskunta ja kansakunta käyvät käsi kädessä kohti tulevaisuutta ja jos me kansakuntana emme kykene vaikuttamaan yhteiskuntaan tai yhteiskunnalla ei ole kansakuntaa, johon vaikuttaa, me menetämme kilpailuetumme suhteessa tällä hetkellä meitä heikommin menestyviin kansoihin, joissa yhteiskunnat ja kansakunnat eivät ole olleet samalla tavalla yhtenäisiä kuin Suomessa. Vaikka aika tuntuu tällä hetkellä muuttuvan ehkä nopeammin kuin koskaan aiemmin, ei meidän pidä sen takia tehdä hätiköityjä päätöksiä ja antaa pois omaa päätöksentekovaltaamme vain siksi, että emme heti osaa keksiä itse vastauksia ajan haasteisiin. Mallioppilaslinjalla suhteessa siihen, miten EU:ta "kehitetään" ei pidä Suomen jatkaa!

 

Se, jos mikä on fakta, etteivät globaalissa maailmassa asiat mene niin, että jos et ole mukana yhdessä projektissa, sinua ei huolita toiseenkaan. Globaalissa maailmassa nimenomaan enemmistöllä maista tai yrityksistä ei ole varaa boikotoida joitakin tiettyjä maita.

Suomen menestys ei ole yksin minkään poliittisen puolueen aikaansaannosta, vaan kyse on ollut koko kansakunnan rakennusprojektista. Siksi meidän ei kannata heittää hyvästejä yhteiselle suomalaisuuspuolueelle ja siirtyä eri poliittisissa ryhmissä toimivien yhteensä13 suomalaisen europarlamenttijäsenen vahvistuvaan ylikansalliseen systeemiin.

 

On selvää, ettei EU:n nykytilanne tyydytä varmaankaan kovinkaan montaa meistä. Minusta jokaisen henkilökohtainen suhtautuminen EU:hun riippuu kuitenkin perimmältään hyvin pitkälti jokaisen omasta maailmankuvasta. Minusta on sääli, jos huonosti toimiva EU, jota kykenemme vasta nyt, kun meillä on kokemusta unionista vajaat 15 vuotta, ensimmäistä kertaa kunnolla arvioimaan, pakottaisi meidät käytännön syistä hyväksymään liittovaltiokehityksen lääkkeeksi toimimattomuuteen.

 

Minusta ratkaisu ilmenneisiin ongelmiin voi olla myös EU:n rakenteiden purkaminen, sillä globaalissa maailmassa ei tarvita EU:ta kansoja yhteistyöhön keskenään pakottamaan. Jo pelkkä tietoteknologinen vallankumous on peruuttamattomasti muuttanut maailmaa. Yhteistyötä tehdään myös ilman EU:ta, liittovaltiosta puhumattakaan.

 

Liittovaltio-EU:ssa poliittisia toimijoita ovat europuolueet ja kansakunnat ovat poliittisen toiminnan kohteita. Historiallisesti tarkasteltuna tämä suunta ei välttämättä ole suomalaisille hyväksi. Tässä oli annos kritiikkiä, jota koetan parhaani mukaan kanavoida myös ääniksi ja ihmisten aktiivisuudeksi tulevissa eurovaaleissa.

(puheenvuoro on pidetty ulkoministeriössä 27.1. Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen ryhmän kannanoton julkaisutilaisuudessa ryhmässä vähemmistöön jäänyttä EU-näkökulmaa edustavana puheenvuorona)