BLOGI

Ihmisyyden politiikka

Share |

Tiistai 21.4.2009 klo 22:33 - Vesa-Matti Saarakkala


Olen huomannut, että Perussuomalaisten EU-kampanja on nostanut monen vm_saarakkala2.jpgkilpailevan poliittisen liikkeen karvat pystyyn. Miksi? Siksi, että perussuomalainen politiikka on kiusallisen aatteellista verrattuna EU-hovikelpoisten byrokraattihenkisten pragmaatikkojen reagointipolitiikkaan.

 

Eliitti karsastaa poliitikkoja, jotka saavat herätettyä ”valistumattomat” nukkuvat uurnille. Eliitti yrittää pitää keskustelun horisontin sellaisena, ettei tavallinen kansalainen uskaltaisi ajatella itsenäisesti ja vapaasti, vaan ihmisten ajattelu olisi rajoittunut eliitin hahmottelemaan horisonttiin. Tulevat vaalikoneet on myös suunniteltu tästä näkökulmasta.

 

Eliitin tapa suistaa EU-keskustelu pois aatteelliselta tasolta asiantuntijatasolle kertoo myös siitä, miten mätä koko EU-systeemi on. EU-eliitti haluaa keskustella vain rahasta ja järjestelmästä, ei koskaan ihmisestä, koska EU-systeemi on ihmisvastainen. Tai sitten EU-eliitin politiikka lähtee siitä, että ihminen olisi nyt ensimmäistä kertaa historiansa aikana muuttunut ja haluaisi ensisijaisesti asioita, joita hän ei koskaan aiemmin ole pitänyt tärkeimpinä.

 

Omasta mielestäni politiikan syvin olemus löytyy hyvän käsitteen määrittelystä. Kaikkihan tunnetusti haluavat hyvää, mutta todellinen poliitikko haluaa myös määritellä hyvän ja saada siten valtaa. Todellinen poliitikko tavoittelee valtaa myös sen takia, että saisi vaikuttaa toisten ihmisten arvoihin. Kansalaiset eivät karsasta tätä ajatusta, koska lyhyessä ajassa on tapahtunut Suomessakin todellinen arvorappio ja yhteisöllisyyden heikkeneminen. Ei ihme, että ulkomaalaisetkin naureskelevat etenkin eteläsuomalaisille ja kummastelevat, miten joku voi esittää heille tavoitteeksi suomalaistua. Etelä-Suomi on osittain jo menetettyä maata, sillä touhu on mennyt aika villiksi kaupungeissa.

 

Eilen Kurikan kaupunginhallituksessa esiteltiin paikallisen TE-keskuksen toimesta pohjalaista tapaa integroida maahanmuuttajia yhteiskuntaan. Täytyy sanoa, että ote oli aika paljon lupaavampi kuin maahanmuuttoministeri Astrid Thorsilla ja monella muulla eliitin jäsenellä. Etelä-Pohjanmaalla pystytään vielä kirkkain silmin näyttämään ja osoittamaan maahanmuuttajalle, mitkä ovat talon tavat. Niille on opittava, tai sitten on siirryttävä muualle. Piileskely ei onnistu.

 

Yksilö on kautta aikain tavoitellut arvovaltaa. EU-eliitti kuitenkin uskoo, ettei näin olisi. EU-eliitin näkökulma on tyystin materiaalinen. Muun muassa vapaan liikkuvuuden, joka tuhoaa kulttuureita, korostaminen viittaa siihen. EU on suuren rahan järjestelmä, joka yrittää viedä pieneltä ihmiseltä tärkeimmän valtaresurssin suhteessa rikkaisiin, kulttuurisen yhtenäisyyden.

 

Itse en kannata sosiaalidarwinismia kokoomuslaisten ja vihreiden tapaan, koska olen sitä mieltä, että jokainen ihminen on perimmältään yhtä arvokas. Se tarkoittaa sitä, että vaikka joku ehkä onkin kyvykkäämpi kuin toinen, pitää joukkovoimalla voida tarvittaessa laittaa kukkoilija ruotuun, jos kukkoilija alkaa käyttää kykyjään joukkoja vastaan. Muun muassa kulttuurientuhoaminen vapaan liikkuvuuden kautta on valtaresurssien viemistä ns. taviksilta.

 

Eliitti on löytänyt mannekiineikseen ulkomaalaistaustaiset vähemmistöt, joiden kanssa poseerataan hymyillen milloin missäkin ”hyvää tekemässä”. Samalla korostetaan, miten jokainen ihminen on arvokas ja että juuri sen takia meidän Suomessakin pitää pelastaa esimerkiksi mahdollisimman monta humanitäärisistä syistä maihin tullutta lähimmäistä.

 

Sellainenkin asia on unohdettu koko lailla kiitettävästi, etteivät suomalaiset nuoret halua olla vain tuotannontekijöitä ja jättää väestönuusiutumisen yksin maahanmuuttajien kontolle. Käsittämätön ajatus, ettei ihminen haluaisi jatkaa sukuaan ja päästä samalla myös vaikuttamaan vahvasti jälkipolven arvomaailmaan oman vanhemmuutensa kautta.