BLOGI

PerusS Nuorten minareettikannanotosta

Share |

Maanantai 7.12.2009 klo 22:17 - Vesa-Matti Saarakkala


vm_saarakkala2.jpgPerussuomalaisten Nuorten selväsanainen minareettikannanotto on herättänyt ansaitusti laajaa keskustelua. On syytäkin, sillä minareetit ovat ennen kaikkea poliittinen, ei uskonnollinen kysymys.

Minulta on kysytty, eikö ole kuntien asia päättää, voidaanko kunnan alueelle rakentaa minareetti. Minusta minareettien rakentamisen salliminen olisi kutsuhuuto, että toivotamme tervetulleeksi islamin poliittisen muodon maahamme. Minareetithan eivät ole suoraan osa islamin uskoa. On siis koko Suomen asia päättää minareeteista, koska seurannaisvaikutukset koskevat koko maata.

Ja onhan esimerkiksi kuntien koulukohtaisten opetussuunnitelmienkin oltava linjassa valtakunnallisten linjausten kanssa. Jos meillä on tietyt oikeudet tietyllä rajatulla alueella, tulee meillä olla tietyt perusvalmiudet kantaa myös vastuuta. EU tietysti kannattaa alueiden Eurooppaa, mutta EU onkin systeemi, joka on tähdätty ennen kaikkea kansoja ja kansallisvaltioita eli kansanvallan olemassaoloa vastaan. Kannattaa miettiä, keitä kansanvallan tuho palvelee? Minusta se palvelee lopulta vahvimpien valtaa ja mielivaltaa.

Demokratia on kansanvaltaa ja eduskunnan päätös, varsinkin neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuella, on enemmän demokratiaa kuin yksittäisten kuntien valtuustojen tekemät päätökset. Samalla poliittinen vastuu saa kasvot valtakunnallisten puolueiden muodossa. Niiden valtasuhteisiin voidaan vaikuttaa kautta maan.

Minareettikysymys tulee nähdä osana suurempaa yhteiskunnallista keskustelua. Kyse ei ole ihan siitä, mikä on lautojen väri omakotitalossa ja että onko väri sopiva ko. asuinalueelle. Minareetteja ei Suomessa ole, mutta tulossa tai ainakin toiveissa on. Eikö juuri nyt ole oikea aika keskustella ja päättää asiasta vai lähdemmekö ruotimaan asiaa jälkikäteen? Ainakin media on kysellyt kansalaisilta asiasta? Onko kysymykseen ollut sitten annettavissa vain yksi oikea vastaus?

Kirkontorneihin ei pidä minareetteja verrata. Ne ovat olleet täällä jo ennen maamme itsenäistymistä ja kulttuurimme perustuu kristillisille arvoille, vaikka sitä ei halutakaan kaikissa piireissä tunnustaa. Oma kulttuurimme on pirstoutunut ja heikentynyt siinä määrin, että luulemme helposti kaikkien muidenkin kulttuurien olevan yhtä pehmoja ja moniarvoisia. Sehän ei pidä paikkaansa.

Toki on kunnioitettava uskontoja. Myös uskonnollisuus on kunnioitettavaa. Kuitenkin tulee muistaa, etteivät uskonnot ole samanlaisia keskenään ja kulttuureissakin on merkittäviä eroja. Demokratia ei voi toimia vähemmistöjen ehdoilla, tai kohta meillä ei ole demokratiaa lainkaan. Demokratian vaihtoehdoista meillä on huonoja kokemuksia historia täynnä.