BLOGI

Perussuomalaisten ja hallituksen hajottajat ovat nyt liikkeellä

Share |

Keskiviikko 24.5.2017 klo 0:12 - Vesa-Matti Saarakkala


Perussuomalaisten puoluekokous lähestyy. Puolueen jäsenistö pääsee jälleen kerran päättämään puolueenvesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg puheenjohtajasta. Tällä kertaa asiasta äänestetään, sillä ehdokkaita on useampi kuin yksi. Minun ps-aikanani tehtävään on pyrkinyt tosissaan vain Timo Soini. Nyt hän ei tehtävään enää pyri.

 

En ota toistaiseksi kantaa ehdokkaana oleviin henkilöihin, koska heidän linjauksensa esimerkiksi hallitusyhteistyön kannalta ovat vielä toistaiseksi jääneet osittain hämärän peittoon. Soinin jättämä johtajuusvaje ei ole vielä toistaiseksi täyttynyt, koska sitä ei ole mukava nykytilanteessa ainakaan ehdokkaana täyttää, koska pitäisi ”opettaa” kenttäväelle realismia yhdessä tehtyjen päätösten hyvistä ja huonoista seurauksista ja elää niiden kanssa. On helpompaa heittäytyä ”sateentekijäksi” ja maalata kenttäväelle ruusuista kuvaa siitä, miten muutamalla taikasanalla loihditaan Arkadianmäelle ja kuntiin poliittinen paratiisi, jossa kaikilla on taas kivaa.

 

Minulle kansanedustajana ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenenä on kuitenkin keskeistä hahmottaa, millaisia linjoja puolueen tuleva puheenjohtaja ajaa suhteessa eduskuntatyöhön ja voimassa olevaan hallitusyhteistyöhön. Soinin linjan, joka on yhteisesti hyväksytty, tiesin. En aina kannattanut sitä, mutta hän ei koskaan luikkinut ”kentän” selän taakse, mitä arvostan. Hän on myös ulkoministerinä vastannut huutoonsa eikä sortunut selittelemään tai pyytelemään anteeksi.

 

Jotakin puheenjohtajaehdokkaiden tähänastisista julkisista puheista voi kuitenkin päätellä. Itse tulen äänestämään vain sellaista ehdokasta, joka sitoutuu nykyiseen, yhdessä hyväksymäämme, hallitusohjelmaan eikä aja muutoksia pätevään ministeriryhmäämme. Edellytän pysymistä hallituksessa sikäli, kun hallitusohjelmaa noudatetaan. Oppositiota en pidä nykytilanteessa vaihtoehtona. Päinvastoin, pidän toisensuuntaisia linjauksia nykytilanteessa enemmän tai vähemmän kaoottisina suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Myös perussuomalaisten kannalta näen ne äkkiväärinä ja epäloogisina sekä vastuuttomina.

 

Olen viisitoistavuotisen poliittisen historiani aikana osannut ennakoida monia asioita, myös puolueemme nykyisen tilanteen. Se ei ole hyvä, mutta se voisi olla paljon huonompikin. Koskaan aiemmin puoluetta ei ole uhannut hajoaminen, mutta ikävä kyllä nyt sitä ei voi sulkea pois skenaarioista, koska hajottajat ja riidankylväjät ovat liikkeellä ja meno näyttäisi olevan yltymään päin. Tilanne voi nopeasti eskaloitua siis erittäin huonoksi.

 

Kaaos saattaa olla monen tahon henkilökohtaisissa intresseissä, koska se voi tuottaa itselle mieluisemman poliittisen tuloksen lyhyellä tähtäimellä. Kokonaisuudesta siinä ei välitetä pätkän vertaa. Mikään ei ole pahempaa katseltavaa kuin oikeassa olemisen ähky jälkijättöisesti oman kilven kiillottamiseksi ja omien tekemisien tai tekemättä jättämisien peittelemiseksi. Mahdollisia virheitä ei korjata kuitenkaan tekemällä uusia virheitä. Nyt eletään tätä hetkeä, eikä historiaa muuteta jälkikäteen.

 

Olen aiemminkin poliittisen toimintani aikana pyrkinyt valistamaan, että mitä mistäkin ratkaisuista saattaa seurata. Osan olen tuonut julki, osasta valistanut julkisuuden ulkopuolella. Totean puolueväelle nyt, että älkää suutuspäissänne hajottajien yllyttäminä ja hämmentäminä ajako nyt puoluetta umpikujaan, josta se ei todennäköisesti tule selviämään ehjänä. Jos reilusti haluatte saada aikaiseksi puskista huutelevan marginaalipuolueen, se on sitten asia erikseen. Olen sanonut ikäviä totuuksia aiemminkin, ja sanon taas. Jos niistä ei välitetä, niin turha tulla ainakaan minulta kyselemään, että ”miten tässä Vesa-Matti nyt näin oikein kävi?”. Olen varoittanut aiemmin ja varoitan taas. Tukijoita en toimintatavallani ole koskaan saanut, mutta minulle on itseisarvo pyrkiä totuuteen. Politiikka ei ole niin yksinkertaista eikä maailma niin mustavalkoinen kuin se puoluekokouksen alla maalataan näyttämään. Eivätkä ne muutu mustavalkoisiksi tai yksinkertaisiksi puoluekokouksen päätöksillä.