BLOGI

Toiveiden tynnyri nimeltä Suomi voi lähivuosina pamahtaa

Share |

Perjantai 19.10.2018 klo 16:54 - Vesa-Matti Saarakkala


vesa-matti_saarakkala__Kopio.jpg

Viime vaalikaudella muun Euroopan jo lähtiessä maailmantalouden vetämänä taloudellisesti nousuun, Suomeen tuli yli 100 000 uutta työtöntä lisää ja velanottotahti kiihtyi. Tällä vaalikaudella talouskasvun ollessa huippulukemissa työllisten määrä on lisääntynyt yli 100 000:lla ja velkaantuminen taitettu velanottovauhdin hidastuessa merkittävästi. Työllisyysprosentti on käytännössä 72.

Ensi vaalikaudella edessä on kansainvälisen talouden laskusuhdanne yhdistettynä korkotason nousuun. Herätys tulee olemaan karu sekä valtiontaloudessa että kotitalouksissa, kun otetaan huomioon julkisen talouden alijäämäisyys sekä molempien velkaantuneisuusaste ja yksittäisten kansalaisten maksuhäiriöiden määrä jo nyt.

Ensi vaalikaudella suomalaisten ikääntymisen seuraukset alkavat myös näkyä entistä pidempinä jonoina vanhuspalveluihin, huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttoa on luvattu lisätä ja kehitysapua nostaa. Vanhuspalveluiden laatua on luvattu parantaa ja koulunkäyntimahdollisuuksia sekä päivähoitoa lisätä. Etuuspuolella on luvattu lopettaa ainakin eläkkeiden indeksijäädytykset ja lääkekorvauksia nostaa. Samaan aikaan halutaan taistella ilmastonmuutosta vastaan – kenties nostetaan autoilun hintaa ja kotitalouksien energian hintaa verotuksella. Heikennyksiä on luvattu vain suurituloisille ja rikkaille.

Hintalappua ei edellä mainitulle toiveiden tynnyrien politiikalle ole tainnut kukaan laskea, mutta päivän selvää on, että suomalaisten odotukset on nyt oppositiopuolueiden toimesta nostatettu sellaiselle tasolle, että jälki voi kansanvallan kannalta olla rumaa, jos tuleekin pettymys.

Tällä kaudella kansalaisten pettymys politiikkaan on kanavoitunut vielä vakiintuneiden poliittisten voimien muodossa eräänlaisena nollasummapelinä tai katsomoon vetäytymisinä, mutta seuraavan kerran edessä on todennäköisesti jotakin muuta: ennennäkemätön haaste parlamentaariselle demokratialle. Tämänhetkiset työtaistelutoimet ovat vasta pientä siihen nähden, mitä on luvassa. Ja kun mallia näytetään siinä, että parlamentti ei ole Suomessa enää se, joka valmistelee ja päättää, saadaan touhuun vauhtia oikein kunnolla. Nykytilanteesta muodostunee ennakkotapaus ja esimerkki muunkinlaisille kuin vain työmarkkinapoliittisille taistelutoimille. Ei tarvita kummoistakaan kansankiihottajaa, joka nyky somesinkoilulla saa tulevissa olosuhteissa käynnistettyä oikein kunnon vallankumouksen.

Toivotan onnea niille, ketkä ovat silloin kantamassa vastuuta, jos toiveiden tynnyri nimeltä Suomi pamahtaa silmille. Niin makaa kuin petaa.

P.S. Yhteiskunnalle tarpeellinen ay-liike saattaa nykyisillä eduskunnan vastaisilla työtaistelutoimillaan tehdä kardinaalin virheen. Se paitsi rohkaisee ulkoparlamentaariseen toimintaan, myös tekee taktisen virheen oman itsensä kannalta: On päivän selvää, että hallituksen hahmottelemat uudistukset tulevat olemaan lähivuosina Suomessa vääjäämätöntä todellisuutta. Taloustaantuma, työllisyyden uusi heikkeneminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja ilmasto-ongelmien talouskasvulle aiheuttama massiivinen matalapaine uudenlaisen politiikan muodossa tarkoittaa vain sitä, että ay-liike joutuu itse ottamaan tulevat heikennykset kontolleen, jos niitä ei saa eduskunta tehdä. Nyt olisi ollut mahdollisuus sanoa, että ”kunnioitamme demokratiaa ja eduskunta säätää Suomessa lait, joten emme voi mitään, vaikka emme toimista pidäkään”. Ay-liike valitsi lyhyen tähtäimen suunnitelman, jossa se haluaa lunastaa vastineensa jäsentensä jäsenmaksuille tässä ja nyt. Olisi ehkä kuitenkin kannattanut taipua, vaikka se vaikeaa onkin, ja antaa hallituksen sekä eduskunnan tehdä ikävät päätökset. Jatkossa ay-liike joutuu ottamaan nuo päätökset omaan piikkiinsä.